Helsinki
Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli vakuuttaa, että eduskunnan myönteinen ydinvoimapäätös ei ole hänen yhtiölleen takaisku tai huono ratkaisu.
"Ei missään nimessä. Me emme kilpaile ydinvoiman kanssa, emmekä tule kilpailemaan. Ydinvoima on Suomen perusvoima, ja me keskitymme biopolttoaineiden ja tulevaisuudessa yhä enemmän myös uusiutuvien energiamuotojen, kuten tuulen hyödyntämiseen."
Vapo jakaantuu tänä päivänä neljään toimialaan, jotka ovat puu, energia, ympäristö ja kasvualustat eli pörssissä noteerattava Kekkilä-konserni.
Suurin toimiala on Vapo Oy Energia, joka osuus liikevaihdosta on noin puolet.
Hilli ei lähde arvioimaan, toimiiko Vapo nykyään liian monella toimialalla. "Se on nykyinen rakenteemme, ja nyt kaikki neljä kuuluvat emoyhtiö Vapoon."
Turvetta ei oikein hyväksytty
Vapon energiatoimialan liikevaihdosta yli puolet koostuu jyrsinturpeen myynnistä. Kun mukaan otetaan vielä pala- ja ympäristöturve, turvetuotanto kattaa energiatoimialan myynnistä yli 70 prosenttia.
Esimerkiksi Oulun kaupungin alueella turvetta käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon enemmän kuin Ruotsissa yhteensä. Suurimmat käyttäjät ovat Oulun Energia, Stora Enso ja Kemira.
Loppuosa Vapo Oy Energian liikevaihdosta on lämmön, sähkön ja puupolttoaineiden suoraa myyntiä.
Puun käyttö lämmöntuotannossa on viime vuosina lisääntynyt, mutta sekin on Hillin mukaan yhteydessä turpeeseen. "Puun käyttö ei voi lisääntyä, jos turpeen käyttö ei kasva. Turve parantaa puun käytettävyyttä polttoaineena."
Energia-ala on laskenut, että metsähakkeen lisäkäyttömahdollisuus olisi Suomessa viisi miljoonaa megawattituntia. Määrällä voisi lämmittää 150 000 omakotitaloa vuodessa. Yhdyskuntajätteen lisäkäytössä uinuu yhtä suuri mahdollisuus.
Sadalle paikkakunnalle oma voimala
Vapo on laajentanut toimintaansa määrätietoisesti sähkön ja lämmön tuotantoon, koska sillä on raaka-aine, turve omasta takaa. Myös puuraaka-ainetta saadaan paljon omilta sahoilta.
"Vielä noin sadalle paikkakunnalle voitaisiin rakentaa oma sähkön ja lämmön tuotantolaitos, pieni voimalaitos. Ne käyttäisivät Suomesta saatavia biopolttoaineita. Se on oikeaa ympäristöystävällisyyttä", vakuuttaa Matti Hilli.
Hän painottaa, että energiantuotantoon liittyy paljon tunteita. Energia-asioissa jokainen suomalainen on asiantuntija.
"Kun aloitamme uuden turvesuon jyrsimisen, lupakäsittely kestää yleensä kaksi vuotta. Lupapapereita tarvitaan melkein pakettiautollinen."
Hilli myöntää, että turvetuotannon alkuaikoina soilta virtasi vesistöihin liikaa humusta, typpeä ja fosforia. "Ympäristöministeriö on asettanut vesistökuormitukselle raja-arvot, jotka kaikki Vapo alittaa selvästi. Vesistökuormitus on laskenut kovasti viime vuosina. Kuormitus kuitenkin vaihtelee sateiden mukaan ja niille me emme voi mitään."
Monessa Pohjois-Suomen joessa näkyy kuitenkin selvästi humuspitoisuus.
"Pohjois-Suomen joet ovat luonnostaan humuspitoisia, koska niiden alkulähteet ovat laajoilla soilla tai ne virtaavat suoalueiden läpi. Joillakin paikkakunnilla, jos siellä on meidän tuotantoa ja humusta on ollut liikaa, olemme tehneet kemikalisointiratkaisuja", sanoo Hilli.
Hän muistuttaa, että noin puolet Suomen soista on ojitettu eli ne ovat metsäntuotannossa. "Silloin liika vesi virtaa jonnekin ja sen mukana humusta. Se ei ole kuitenkaan turvetuotannon syy."
Energiaheinää
turpeen jälkeen
Turvesuota jyrsitään noin 25 vuotta, minkä jälkeen se metsitetään, annetaan soistua uudelleen, muutetaan lintujärveksi tai suolla aloitetaan energiaheinän kasvatus.
"Pohjois-Suomessa, Limingassa, kasvatamme muutamalla suolla ruokohelpiä eli energiaheinää. Kasvukauden jälkeen helpi kuivataan, silputaan ja poltetaan turpeen seassa", selvittää Hilli loppuunkäytettyjen soiden kohtaloa.
Uusin kokeilu on rohdoskasvien kasvattaminen entisillä turvesoilla. Turpeen noston jälkeen soilla ei ole rohdoskasvien kanssa kilpailevia muita kasveja eli rikkaruohoja.
Hilli kertoo, että rohdoskasvien viljely on vielä koemuotoista toimintaa. Viljelykokeissa on käytetty esimerkiksi kalmojuurta, kihokkia, suomyrttiä ja raatetta.
Ensimmäiset tiedot kasvien tuottoisuudesta saadaan tämän kesän jälkeen, kun kasvit tulevat korjuuvaiheeseen.