Va­paut­ta vi­ha­tus­sa kau­pun­gis­sa

Kun Kristian Smeds sai kutsun tulla Brysseliin toteuttamaan teatteriesityksen, hän suhtautui siihen vastahakoisesti.

Kun Kristian Smeds sai kutsun tulla Brysseliin toteuttamaan teatteriesityksen, hän suhtautui siihen vastahakoisesti.

"Bryssel on varmaankin Euroopan vihatuin kaupunki. Ei belgialaisten takia, vaan siksi, että EU:n päämaja sijaitsee kaupungissa. En todellakaan keksinyt syytä, miksi tulisin tänne", Smeds muistelee.

Myöskään ajatus vieraan näyttelijäjoukon ohjaamisesta ilman yhteistä kieltä ei innostanut. Lopulta ulkopuolisuuden tunteesta syntyi ajatus. Smeds kokoaisi suomalaisia ja virolaisia näyttelijöitä ja saattaisi nämä vuorovaikutukseen kansainvälisen tanssijatiimin kanssa. Monitaideteoksen toteuttamiseen osallistuu parinkymmenen hengen taiteilijaryhmä yli kymmenestä eri maasta.

Johtoteemana on kysymys siitä, mikä suomalaisuudessa on erityistä suhteessa muihin kulttuureihin, ja onko suomalaisuus ylipäänsä jaettavissa oleva kokonaisuus.

"Ovatko meidän kylän tavat paremmat kuin muiden? Mitä todella tapahtuisi, jos Suomi häviäisi maailmasta? Menettäisikö maailma jotain oleellista?"

Nykymaailma muuttuu kovaa vauhtia, joten Suomi-kuvaa on Smedsin mukaan syytä päivittää.

"Tyhmähän on se kansa, joka ei mieti näitä asioita ja pohdi omaa identiteettiään taiteen keinoin."

Syntyi Mental Finland, musta, humoristinen komedia tai tragedia, visio tulevaisuudesta, jota ei ole tehty otsa rypyssä. Se on Smedsin näkemys Euroopan henkisestä tilasta -- vapaudesta, identiteetistä ja ihmisyydestä mediatodellisuuden muovaamassa maailmassa.

Smeds on vaitonainen näytelmän sisällöstä. Hän kiertelee kysymystä taiteen poliittisuudesta.

"Jos sisällön voisi tiivistää sanoiksi, sanoisin sen ääneen, enkä tuottaisi esitystä. Sattuneesta syystä haluan pitää politiikan ja taiteen erillään, vaikka keinotekoisesti. Teos olkoon puheenvuoroni", Smeds viittaa Suomen Kansallisteatterin Tuntemattomasta sotilaasta syntyneeseen kohuun.

Käytännössä Mental Finland ei ole yhtenäinen tarina vaan mosaiikkimainen ja nostalgian ironian sävyttämä kudelma. Eletään vuotta 2069, jolloin Euroopan unioni on paisunut mammuttimaiseksi ja valloittanut mantereen.

Pieni suomalainen heimo on ainoa Euroopan kansa, joka vielä uskaltaa vaalia kyseenalaisia perinteitään ja vastustaa unionia. Heimo joutuu törmäyskurssille EU-joukkojen kanssa.

Esitys ammentaa tanssin ohella toisesta Brysselissä vahvasta taidemuodosta, sarjakuvasta. Siksi esitys kulki pitkään työnimellä Asterix.

Smedsin mielestä vapaus on yksi näytelmän keskeisistä teemoista.

"Vapautta käsitellään niin kansallisella kuin yksilölliselläkin tasolla. Kysymys on itsemääräämisoikeudesta. Mitä on lupa ilmaista ja mitä ei." Mental Finland -esityksessä mukana ovat hiljattain palkitut näyttelijät Hannu-Pekka Björkman ja Tommi Korpela sekä Tarja Heinula, Eva Klemets, Janne Reinikainen ja Juhan Ulfsak sekä pitkän linjan ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Kalle Holmberg.

Ilmoita asiavirheestä