Eduskunnasta
Suomalaiset haluavat enemmän vapautta ja vastuuta. Minulle tämä tarkoittaa enemmän luottamusta ihmiseen ja terveen järjen käyttöön, kuin ylhäältä annettuihin kieltoihin, määräyksiin tai normeihin.
Sääntelyn järkevöittämisestä ja norminpurusta tuli kesällä 2015 aloittaneen hallituksen painopisteitä. Edellisellä kaudella vastuullani oli kokoomuksen normitalkoiden kannanoton kirjoittaminen. Tuolloin kirjasin tavoitteeksi: "järkevimmillä normeilla aikaan työtä ja talouskasvua".
Hallituksen kahden vuoden aktiivisen työskentelyn jälkeen tämä työ on tuottanut tulosta: sääntelyä on järkeistetty sekä karsittu turhaa byrokratiaa. Kansalaisten arki on helpottunut, yritystoiminnan ja maatalouden toimintaedellytykset ovat parantuneet ja investointien liikkeellelähtö on sujuvampaa.
Paljon on tapahtunut yritysten toimintaedellytysten parantamisen osalta. Liikennettä, alkoholin vähittäismyyntiä ja maakaasumarkkinoita koskevaa sääntelyä on järkevöitetty. Lisäksi yritysten mahdollisuuksia keskittyä ydintoimintaansa on parannettu lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin lupapalveluissa sekä purkamalla ulosottoon liittyviä kannustinloukkuja.
Toinen iso yrittäjiä helpottava normihanke on kansallisen tulorekisterin perustaminen. Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019. Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkkatietojen ilmoittamista viranomaisille ja muille tietoja tarvitseville tahoille. Tänä vuonna käynnistettävä elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistus tarjoaa myös mahdollisuuksia parantaa maaseudun yrittäjien toimintaedellytyksiä.
Arjen sujuvuutta on lisännyt myös perinteisten viranomaismenettelyjen- ja palvelujen digitalisoituminen. Tämän seurauksena muun muassa Trafin asiakasmaksuja on voitu pysyvästi alentaa. Järkevämpi sääntely tuntuu siis konkreettisesti meidän jokaisen kukkarossa. Pelkästään edellisenä vuotena meidän jokaisen arkea helpotettiin myös sähköisen henkilökortin käyttöönotolla, uudistamalla nimilainsäädäntöä sekä yhdenmukaistamalla ammatillisen koulutuksen byrokratiaa.
Tällä vaalikaudella hallitus on lisäksi vapauttanut kauppojen aukioloajat sekä mahdollistanut työttömyysetuuden joustavamman käytön esimerkiksi opiskeluun tai oman yrityksen perustamiseen.
Rakentamisen puolella kohtuullistettiin haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyvaatimuksia. Myös rakentamisen lupa-asioissa on monin paikoin siirrytty soveltamaan kevyempää ilmoitusmenettelyä.
Ilokseni voin todeta, että 2015 aloitetut norminpurkutalkoot ovat tuottaneet tulosta. Hallitus ei kuitenkaan tyydy, ja siten hyydy norminpurussakaan. Emme jää ihailemaan jo tehtyjä saavutuksia - päinvastoin, norminpurkutyötä jatketaan vaalikauden loppuun asti.
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Kajaanista.