Kuuluisilla kalajoilla liikkuvat vapakalastajat jättävät isot rahat lupamaksuina, mutta virkistyskalastajillekin oheispalvelut ovat yhä tärkeämpiä
Kuusamon suurten jokien varsilla on totuttu näkemään kesä toisensa jälkeen sankat joukot kalastajia. Viime kesä oli veden vähäisyyden vuoksi kalastajien kannalta yleisesti huono.
Kuusinkijoella vuosia jatkunut määrätietoinen rakentaminen toi kuitenkin etuja välittömästi, sillä kuivana kesänäkin suositulle kalajoelle myyntiin Kuusamon yhteisten vesialueiden sihteerin Vilho Haatajan mukaan enemmän lupia kuin vuonna 2001.
Vuosien ponnistus
Kuusamon suuren kalastuskunnan, Vuotungin kalastuskunnan, Kuusamon yhteismetsän, työvoimaviranomaisten ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vuosia kestäneellä yhteistyöllä Kuusinkijoen palveluita on kohennettu urakalla.
Kaikkiaan lähes 170 000 euron rakentamisella joen varrella on tehty muun muassa laavuja, puolikatettuja kotia, käymälöitä ja luontoa säästäviä portaita.
Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunnan puheenjohtajan Kauko Törmäsen mukaan kulunut kesä on vahvistanut, että nykykalastaja hakee jokivarresta muutakin kuin suurta saalista.
"Näyttää siltä, että palveluita kaivataan entistä enemmän. Harrastajat haluavat istuskella rauhassa tulipaikoilla, aina ei tarvitse olla kalassa", Törmänen kertoi.
Törmänen laskee, että vuodesta 1998 saakka jatkuneen rakentamisen aikana on tehty kaikkiaan 43 erilaista kohdetta Kuusinkijoen varrelle.
Hän harmittelee sitä, että itään laskevien jokien kalaston kohentamiseksi suunnitellulle projektille ei löytynyt kansallista rahoitusta.
Kuusamon jokien kannalta on tärkeää, miten kalasto voi Venäjän puoleisisssa vesitöissä. Pääjärvi on tärkeä kasvuallas, josta kala nousee Kuusinki-, Oulanka- ja Kitkajokiin. Projektirahoituksella oli tarkoitus varmistaa kalaston hoitoa monella tavalla, tutkimusta myöten.
Luvista isot tulot
Paikallisesti virkistyskalastuksella on rahallisestikin suuri merkitys. Kesän 2001 aikana yksistään Kuusinkijoelle myytiin yli 4 000 lupaa. Arviolta 3 000 kalastajaa jättivät lupatuloina noin 50 000 euroa. Tämän vuoden luvut puuttuvat, mutta heikosta vesitilanteesta huolimatta lupien myynti on kasvanut.
Kuusinkijoen leirintäalueen tänä vuonna vuokrannut ja lupien myynnin lisäksi valvonnasta vastannut matkailuyrittäjä Rauno Säkkinen kertoo, että suuri osa kävijöistä tulevat uudestaan. Parhaimmat ovat käyneet joella vuosikymmenet.
Kuusinkijoen rakennelmista osa on tehty Kuusamon yhteismetsän maille ja osa yhteismetsän vapaaehtoisesti suojelemille vajaan 200 hehtaarin ranta-alueille. Yhteismetsä on antanut rakentamisessa tarvitut kelot lahjaksi. Työvoima on palkattu työllisyysvaroin.
Hoitokunnan puheenjohtaja Olavi Jäkäläniemi sanoo, että yhteismetsää syytettiin muutama vuosi sitten luonnon turmelijaksi, mutta yhteisö haluaa olla mukana parantamassa alueiden virkistyskäyttöä.
Kuusamossa kalastuksen ympärille ollaan kehittelemässä myös kesäksi viikon tempausta heinäkuun alkuun, joka on kalastuksen vilkkainta aikaa.
"Kalastuskuntien pitäisi luopua tästä viikosta ilmaiseksi. Tällaisten palveluiden kehittäminen vaatii, että meillä on myös lupatuloja. Tätä pitää kehitellä, mutta miten se toteutetaan, on toinen kysymys", Törmänen sanoi.