Raahe Onni muuttaa maalle -hankkeen tavoitteena on lisätä ihmisten kiinnostusta maaseutuasumiseen, edistää maallemuuttoa ja parantaa loma-asumisen edellytyksiä.
Ylimaakunnallisen Turun yliopiston hankkeen maakunnallinen Pohjois-Pohjanmaan osio käynnistyi huhtikuun alussa. Projektipäällikkö Jouni Marjaniemi kertoo, että tähän mennessä on Hailuodon tilanne käyty läpi, seuraavaksi on vuorossa Siikajoki ja muut Raahen seutukunnan kunnat.
"Meidän tavoitteenamme on hakea eri keinoilla myytäviä kohteita ja kiinteistöjä sekä ostajia - siis vilkastuttaa kiinteistökauppaa", Marjaniemi sanoo.
Tiedotuspuolella keskeisiä tehtäviä on mukana olevin kuntien muuttopalveluiden kuten tonttipörssien kehittäminen sähköiseen muotoon internetiin. Kussakin kunnassa työ aloitetaan kiinteistöjen omistajille suunnatulla kyselyllä. Ensimmäisessä osassa kysytään perustietoja, mielipiteitä, nykyiseen käyttöön ja tulevaisuuden käyttöön liittyviä tietoja kiinteistöstä, toisessa osassa kiinteistönomistajalla on mahdollisuus liittää kiinteistön tiedot kunnalliseen tonttipörssiin.
Uusia kuntalaisia
Yksi maaseudun elävöittämiseen liittyvä hankkeenosa on aikaa myöten vakinaistaa vapaa-ajan asukkaiden asuminen mökkikuntaansa. Paljon mökillä viettävä saattaa eläköitymisen myötä muuttaa kokonaan maaseudulle. Tavoitteena on se, että kunnat myötävaikuttaisivat vapaa-ajan asukkaiden muuttamista vakinaisiksi asukkaikseen.
Selvitysten mukaan vapaa-ajan kiinteistöjä käytetään yllättävän vähän. Marjaniemen mukaan mökeillä ollaan tyypillisimmillään kahdeksasta päivästä kuukauteen. "Käyttöajan lisääminen on yksi maaseudun elinvoimaa lisäävä tekijä. Kunnan palveluja tulisi kehittää siten, että ne edesauttavat maallemuuttoa ja maalla pysymistä."
Vaikka varsinaisia numerollisia tavoitteita ei hankkeelle ole varsinaisesti asetettu, Marjaniemi laskeskelee, että Hailuotoon kymmenen ja Raahen seutukuntaan 30-40 uutta asukasta hankkeen aikana olisi jo erinomainen saavutus. Luonnollisesti vaikutusten toivotaan vain lisääntyvän, kun hanke vuonna 2005 päättyy.
"Ei yksi projekti luonnollisesti tilannetta muuta, mutta pyrkii osaltaan vaikuttamaan suunnan muuttumiseen. Kelkan suuntaa on pyrittävä kääntämään asutuskeskuksista takaisin maaseudulle", Marjaniemi sanoo.
Myytävä puuttuu
Marjaniemen mukaan ongelmana on löytää riittävästi myyntikohteita, ostajia ja kysyntää kyllä riittää. Kaavoituksellisesti ajatellen kuntien pitäisi kaavoittaa parhaita alueita kyliltä ja kyläkeskuksista. Oivallinen esimerkki tällaisesta on Siikajoen kunnassa Tauvon alueen kaavoittaminen. "Tauvo on alue, jolla on kiinnostusta ja jolla on vetovoimaa - tällaisia hankkeita pitäisi kunnista löytyä."
Kaavoituksen lisäksi kuntien olisi Marjaniemen mielestä syytä selvittää tarkoin mihin suuntaan asioita halutaan kehittää ja millä erottua. Rantsilan kunnan tontti eurolla liittymineen on hyvä esimerkki siitä miten uusia asukkaita voidaan houkutella, Hailuotoa voisi markkinoida kesä-, loma- ja etätyökuntana ja Pyhäjoen vahvuuksia voisi olla esimerkiksi kalastus, sillä kunnassa riittää niin joki- ja merenrantaa.
Maakunnallisen hankkeen vetäjänä toimii Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja sen alaisuudessa toimiva Maaseudun osaamisverkosto Oras. Rahoituksesta vastaa alueellinen maaseutuohjelma ALMA.
