Lapissa palo-ja pelastustoimi on hoidettu erityisen kustannustehokkaasti ja siinä ostopalveluilla on ollut tärkeä osuus kautta vuosikymmenten. Vapaapalokuntien rooli maaseutukunnissa on Lapin pelastusjohtajan Martti Soudunsaaren mukaan erittäin tärkeä ja välttämätön alueellisen pelastuslaitoksen perustamisesta huolimatta, sillä Lapissa on edelleenkin vain neljä vakituista palokuntaa.
Lapin liiton alaisuudessa vuoden alussa aloittavalla Lapin aluepelastuslaitoksella on haastava tehtävä saada vapaapalokuntiin nuoria koulutettavaksi hälytysosastoihin, koska monet nuoret joutuvat muuttamaan työn ja opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnille.
Huolenaiheena on myös vakinaisen väen ikääntyminen, poistuuhan henkilöstöstä seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle 20 prosenttia.
Koko maata koskevassa pelastustoimenmuutoksessa Lapin kunnat halusivat yleisestä suuntauksesta poiketen Lapin aluepelastuslaitoksen Lapin liiton alaisuuteen.
Muutoksen seurauksena kuntien pelastustoimen päätoiminen henkilöstön,161 työntekijää, siirtyi Lapin liittoon. Samalla kun Lapin liitto sai aluekehitysvastuun ja alueiden käytön suunnittelun lisäksi vastuulleen myös pelastustoimen, siitä tuli työntekijämäärältään suurin maakunnallinen liitto.
Alueellisesti Suomen suurimmalla aluepelastuslaitoksella on poikkeuksellinen asema muihin aluepelastuslaitoksiin verrattuna matkailun ja maantieteellisen asemansa vuoksi. Pelastustoimessa joudutaan ylittämään tarvittaessa jopa valtakunnan rajoja Ruotsiin, Norjaan ja Venäjään.
Pelastusjohtaja Soudunsaari vakuuttaa, että uudistuksesta huolimatta Lapin pelastustehtävät hoidetaan yhtä tehokkaasti kuin tähänkin asti.
Pelastusautot ja henkilöstö tulevat edelleen samalta paloasemalta vähintään yhtä nopeasti kuin nytkin.
Vakinaisissa palokunnissa 60 sekunnin lähtövalmius ja vapaapalokunnissa viiden minuutin lähtövalmius on sellainen, ettei sitä enää voida nopeuttaa.
Yhteensovittamista
Vaikka aluepelastuslaitoksen perustamista on suunniteltu jo pari vuotta, ensi vuoden aikaan joudutaan päättämään vielä monista isoista asioista. Uuden työ-ja virkaehtosopimuksen valmistelun lisäksi joudutaan uudistamaan 33 vapaapalokunnan sammutussopimukset. Niissä on Soudunsaaren mukaan monikymmenkertaisia eroja maksuperusteiden ja kustannusten osalta.
Pelastustoimen palvelutasopäätösten valmistelun lisäksi aloitetaan jo lähiaikoina vuoden 2005 talous-ja toimintasuunnitelman valmistelu.
Keskeisenä asiana on myös seutukuntayhteistyön johtoryhmätyöskentelyn käynnistäminen ja vakiinnuttaminen.
Onnettomuuksien ehkäisyn, voimavarojen käytön ja johtamisen tehostamiseen tähtäävän uudistuksen on pelätty nostavan kustannuksia. Soudunsaaren mielestä uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti, mutta silti yksittäisen kunnan pelastustoimen kustannukset saattavat nousta tai laskea nykytasosta.
Osa noususta tai laskusta on sellaisia, jotka tapahtuisivat ilman uudistustakin, osa uudistuksen vuoksi.
Pelastustoimen alueellistaminen ja meneillään olevan viranomaisverkon rakentaminen ovat toisistaan riippumattomia hankkeita. Viranomaisverkkoa rakennetaan valtion rahoituksella ja laitteiden hankintaa varten kunnat saavat valtionavustusta.
Viranomaisverkon käyttömaksut ovat tunnetusti korkeat ja ne näkyvät lisääntyvinä pelastustoimen kustannuksina.