Schengen-maat karkottivat viime vuonna noin puoli miljoonaa laittomasti maassa oleskelevaa ulkomaalaista. Rajoilta käännytettiin noin miljoona ihmistä.
Suomalaisten viranomaisten antamat luvut ovat suuntaa-antavia. Luvut paljastavat sen, että ihmisvyöry Eurooppaan on kasvamaan päin.
Schengenin alueeseen kuuluvat kaikki EU-maat Iso-Britanniaa ja Irlantia lukuunottamatta. Myös Islanti ja Norja kuuluvat siihen. Maat harjoittavat yhtenäistä ulkorajojen valvontaa. EU-maiden kansalaisilla on mahdollisuus Schengenin alueella vapaaseen liikkumiseen ilman passia. Passintarkistukset voidaan väliaikaisesti palauttaa esimerkiksi turvallisuusuhan johdosta.
Suomeen ei kohdistu suuria muuttopaineita. Suomen rajoilta käännytettiin viime vuoden aikana noin 3 700 ihmistä. Suurin osa heistä oli venäläisiä. Usein käännytyksen syynä oli tupakan ja viinan pimeä myynti. Venäjältä rajan yli yritti viime vuonna 15 ihmistä.
Suomen rajavalvonta on saanut kehuja EU:ssa. Pitkä itäraja on eri suhdanteista huolimatta koulinut suomalaisia. Tulevaisuudessa maamme rajavalvonnalle voi aiheutua lisäpaineita, jos Venäjä siirtää valvonnasta resursseja etelään, kuten se on uhannut.
Ase- ja huumekauppa sekä nais- ja lapsikauppa ovat Euroopan arkipäivää. Rajavalvonnan merkitys on kasvanut viime syksyn terrori-iskujen jälkeen.
EU:n ulkorajojen ongelmat löytyvät eteläisestä Euroopasta. Rikollisliigat pyörittävät valtaisaa ihmisalakuljetusbisnestä. Köyhimmillä on varaa paikkaan vuotavassa veneessä, jolla tehdään hengenvaarallisia merimatkoja. Kallein maksuluokka koostuu maahanmuuttajista, jotka tulevat bisnesluokassa lentäen. Huomattava osa laittomista siirtolaisista yrittääkin tänä päivänä EU:n alueelle ilmasiltaa pitkin.
Laittoman maahanmuuton reitit kulkevat keskisen Itä-Euroopan ja Balkanin kautta. Meritse maahanmuuttajia virtaa Gibraltarin salmen sekä Kreikan ja Turkin välissä olevan Aegeanmeren kautta. Afrikkalaisia pyrkii erityisesti Ranskaan.
EU:n laajentuessa unionin ulkoraja pitenee ja maantieteellinen ympäristö muuttuu vaikeammaksi. Uusiksi naapureiksi tulevat vaikeiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien kanssa painiskelevat Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova.
EU-komissio ehdottikin toukokuun alussa uudistuksia rajavalvontaan. Komission käsityksen mukaan rajavalvonnan kehittämistä tarvitaan, koska nykyisin ei voida tehokkaasti puuttua yksittäisen jäsenvaltion rajavalvonnan puutteisiin eikä yhteisö voi tukea jäsenvaltioiden rajavalvontaa. Puutteet aiheuttavat uhan jäsenvaltioiden sisäiselle turvallisuudelle.
Komissio on väläyttänyt Euroopan rajavartiolaitoksen perustamista. Italia ehdotti kuluneella viikolla kriisijoukkoja ulkorajavalvontaan. Joukkojen tehtävänä olisi selvittää maahanmuuton ja salakuljetuksen kriisitilanteita.
Yllättäen Suomi on tyrmännyt rajaviranomaisen perustamisen. Esitystä kannattaisi ainakin avoimin mielin pohtia, koska kyseessä on yhteistyön tiivistäminen erityisen tärkeällä ja poliittisesti herkällä alueella. Ajatus yhteisistä rajajoukoista vaikuttaa oudolta, koska rajavalvonta jäisi kaavailuissa edelleen jäsenvaltioiden vastuulle. Rajajoukot antaisivat kuvan, että turvapaikan hakijat ovat rikollisia. Monet joutuvat lähtemään kotimaastaan hädän ja turvattomuuden vuoksi.
Euroopasta ei saa kuitenkaan rakentaa linnoitusta. Pelkästään valvonnan tiukentamisella ei vastata maahanmuuton haasteisiin. EU:n on kannettava myös oma vastuunsa maailman pakolaisia.