Vapaamuurarit ovat viime vuosina pyrkineet häivyttämään järjestöön liittyvia ennakkouluuloja. Valtakunnallisten konventtien yhteydessä on järjestetty yleisölle avoimia ovia. Oulussa ovet vapaamuuraritaloon olivat perjantaina ensimmäistä kertaa auki yleisölle. Avoimia vastauksia muurarit antoivat kaikkeen muuhun paitsi kysymyksiin rituaaleista.
Suomen suurloosin puheenjohtaja eli suurmestari Ilkka Runokangas sanoo muurareihiin liitetyn salaperäisyyden johtuneen paitsi vaitiololupauksesta joissakin asioissa myös julkisuuden kaihtamisesta. "Emme aikanaan kovin aktiivisesti kertoneet asioistamme. Uskoimme, että meistä kerrotut valheelliset asiat vaiennetaan parhaiten olemalla hiljaa. Nyt kerromme asioista avoimemmin. Kohulehdillä ei ole enää tarvetta julkaista jäsenlistojamme."
Veljessalaisuus on Runokankaan mukaan kuitenkin rikkomaton. "On jokaisen oma asia, kertoako vapaamuurariudestaan vai ei, mutta toisen puolesta hän ei sitä voi tehdä."
Vapaamuurarius on yleismaailmallinen henkinen elämänfilosofia, joka on uskonnoista riippumaton. Tavoitteena on jäsenten henkinen kehittyminen. Sana vapaa tarkoittaa tässä yhteydessä yksilön vapautta pohtia elämän tärkeitä peruskysymyksiä ilman virallisia auktoriteettejä. Vaikka kyse ei ole uskonnosta, taustalla on voimakas uskonnollinen perusta. Ateistia ei hyväksytä jäseneksi.
Muurariksi voi pyrkiä yhden muurarin esityksestä ja kahden suosituksesta. Tutkijalautakunta keskustelee ehdokkaan kanssa ja esittää hänelle kysymyksiä. Loosin salaisessa äänestyksessä päätetään jäsenyydestä. "Normaali suomalainen kunnon mies voi päästä jäseneksi. Yleensä meille tullaan hieman yli 40-vuotiaina. Keski-ikä on nyt 57 vuotta", Runokangas kertoi.
Oululaisen Antti Simojoen mukaan muurareissa on mukana miehiä elinkeinoelämän kaikilta alueilta.
Loosien kokouksissa on erilaisia muodollisuuksia, rukouksia ja musiikkia, jolla on tärkeä osuus. Kokous päättyy veljesillalliseen. "Sibelius oli vapaamuurari ja hän sävelsi meille rituaalimusiikin", Simojoki kertoi.
Oulussa vapaamuuraritalo kiinnosti kaupunkilaisia ja muurarit eli rapparit saivat vastata lukuisiin kysymyksiin järjestön toiminnasta, uskonnollisuudesta, asuista ja rituaaleista. Niiden kulku jäi yhä salaisuudeksi. "Käymme läpi hyvin vanhaa rituaalia, jossa yritämme saada ihmistä paremmaksi", Antti Simojoki sanoi.
Kalevi Hiltunen kuunteli kiinnostuneena Perttu Isokankaan esitystä muurarien asuista, joita oli esillä yhdeksän. "Tilaisuus oli todella kiinnostava. Tulin, koska näistä asioista ei ole koskaan saanut todella tarkkaa tietoa. Nyt asiat valottuivat jonkun verran ja esittelijä oli hyvin avoin."
Isokangas on ollut muurarina 23 vuotta ja hänelle se on tärkeä harrastus varsinkin nyt eläkeläisenä. "Kerran kuussa saan istua mukavien veljien joukossa. Itsensä kehittämisestä tässä on kyse."
Miesten järjestö ei suurmestari Ilkka Runokankaan mukaan syrji naisia, vaikka he eivät jäseneksi pääsekään. Monissa kaupungeissa jäsenten vaimot ovat perustaneet omia kerhojaan. Oulun konventin järjestelyissä he ovat myös mukana. Konventtiin on tullut 220 muuraria.
Vapaamuuraritalon sisäänkäynnin kohdalla Saaristonkadulla jaettiin paikalla käyneille myös järjestöä vastustavaa tietoa. Kaksi nuorta miestä jakoi vieraille kolmen sivun otetta Pekka Lahtisen kirjasta, jossa voimakkaasti hyökätään aatetta vastaan.