Vapaamuurarien keskusjärjestö Suomen suurloosi viettää viikonloppuna 80-vuotisjuhlaansa Helsingissä. Kuten vapaamuurarien linjaan on viime vuosina kuulunut, myös tällä kertaa järjestö avaa juhlapäivänä ovensa kiinnostuneille.
"Yritämme avata mystisyyden kaapua, koska liika salailu aiheuttaa helposti negatiivisia asenteita", kuvailee nykylinjaa järjestön suurmestari, tamperelainen emeritusprofessori Arto Uusitalo.
Vapaamuurarien tiloihin, temppeleihin ja museoon voi tutustua Helsingissä osoitteessa Kasarmikatu 16 perjantaina iltapäivällä kello 14-16.
Vaikka järjestön avoimuus on viime vuosina lisääntynyt, joistakin asioista ei vapaamuurareissa vieläkään tingitä: uskonnollisvaikutteisista rituaaleista ei kerrota ulkopuolisille, järjestöön pääsevät vain miehet ja jäsenyydestään saa kertoa vain henkilö itse niin halutessaan.
"Itse kyllä veikkaan, että jossain vaiheessa jäsenluettelotkin tulevat julkisiksi", arvioi suurkirjuri Risto Rydman, diplomi-insinööri Espoosta.
Suurmestari Uusitalon mukaan ainakin yksi asia pysyy ennallaan aina ja iankaiken - vain miesten mahdollisuus päästä jäseniksi. Vapaamuurarijärjestön alkujuuret ovat peräisin keskiaikaisista kirkonrakentajien veljeskunnista, mihin perustuu järjestön miehisyys. Naisilla on toki tälläkin hetkellä omia vapaamuurarijärjestöjään, mutta suurloosi ei niitä tunnusta.
Vaikka suurloosi juhlapäivänään avaa ovensa kaikille vieraille, ei "rappareiden" jäsenyys ole kenen tahansa ulottuvilla. Vapaamuurariksi halajava tarvitsee useita suosittelijoita, ja lopullisesti jäsenyys on hyväksyttävä yksimielisesti loosin suljetussa äänestyksessä.
Yleisuskonnollisuus jäsenyyden edellytys
Vapaamuurariksi voi tulla vain mies, joka "uskoo Korkeimpaan ja kuoleman jälkeiseen elämään". Avainsana on yleisuskonnollisuus.
"Mihinkään tiettyyn kirkkoon kuuluminen ei ole edellytys, ja jäsenistössä on esimerkiksi juutalaisia ja islaminuskoisia", Uusitalo kertoo.
Järjestön mukaan itsensä henkinen kehittäminen on toiminnan perimmäinen tarkoitus. Tämä toteutuu loosi-istunnoissa noudatettavan rituaalin avulla ja elämän perimmäisiin kysymyksiin perehtymällä.
Rydmanin mielestä vapaamuurarius on kuitenkin harrastus muiden joukossa, ei sen enempää. Herrojen salaseuraksi moititussa järjestössä on miehiä yhteiskunnan joka alalta ja tasolta, mutta yhtään ministeriä ei kuulemma ole tällä hetkellä jäsenenä.
Vapaamuurarit harjoittavat myös pienimuotoista hyväntekeväisyyttä, jonka kohteena ovat viime vuosina olleet esimerkiksi sotainvalidit, lapset ja vanhukset.
Kokoontuminen kerran kuussa
Järjestön käytännön toiminta perustuu loosien kuukausittaiseen kokoontumiseen. Istunto, johon sisältyy muun muassa erilaisia uskonnollisvaikutteisia rituaaleja ja musiikkia, järjestetään vapaamuurarien temppelissä.
Temppeli-istunto kestää yleensä muutaman tunnin, minkä jälkeen siirrytään vapaamuotoisempaan tilaan ja tilaisuuteen eli veljesaterialle. Keskustelut ovat sallittuja kaikista muista aiheista paitsi politiikasta ja uskonnosta. Temppelien sisustus on samantyyppinen joka paikassa: peruselementtejä ovat mustavalkoruutuinen lattia ja tähtikuvioitu katto.
Loosit kokoontuvat yhdeksän kertaa vuodessa eli kerran kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottamatta. Jäsenmaksu on yleensä toistasataa euroa vuodessa. Vapaamuurarit pukeutuvat kokoontumisiinsa juhlallisesti, yleensä smokkiin.
Vapaamuurareita 6 200, keski-ikä 60 vuotta
Vapaamuurarit kertovat jäsenmääräkseen Suomessa noin 6 200, pääkaupunkiseudulla järjestöön kuuluu 1 800 miestä. Jäsenten keski-ikä on noin 60 vuotta.
Paikallisyhdistyksiä eli looseja on yli 40 paikkakunnalla yhteensä 151. Loosissa on yleensä 30-40 jäsentä.
Järjestöstä eroaa vuosittain sadasta pariinsataan miestä, mutta uusia jäseniä tulee hivenen enemmän.
Vapaamuurarien keskeisimmät tunnukset ovat harppi ja suorakulma. Tunnetuimpia vapaamuurareita ovat olleet presidentti Risto Ryti ja säveltäjä Jean Sibelius.