Suomen pelastuslaitokset ja vapaaehtoiset palokunnat ovat solmimassa laajempia, alueellisia sopimuksia. Tähän saakka vapaaehtoiset palokunnat ovat solmineet yksittäisiä sopimuksia kuntien kanssa. Esimerkiksi vapaaehtoisten palomiesten palkoissa on ollut suuria eroja.
Kuntien pelastustoimien yhdistyessä alueellisiksi pelastuslaitoksiksi myös vapaaehtoisten palokuntien sopimukset kaipasivat päivittämistä. Uusilla sopimuksilla yhtenäistetään käytäntöjä sekä muun muassa palkkoja.
Vapaaehtoisten rooli merkittävä
Oulussa allekirjoitettiin lauantaina Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen sekä alueen vapaapalokuntien ja työsopimussuhteisten vapaaehtoisten palokuntien sopimus, jonka piiriin kuuluu noin 450 henkilöä yhteensä 17 kunnassa. Pelastuslaitoksen alueella on vain kolmessa kunnassa ympärivuorokautinen vakinainen palokunta.
Etelä-Suomessa vapaaehtoispalokunnat osallistuvat yleensä vain niin sanottuihin kakkos- ja kolmoslähtoihin. Oulu-Koillismaan alueella Oulun vpk:ta lukuunottamatta kaikki vapaaehtoispalokunnat osallistuvat ykköslähtöihin. Vapaaehtoisuuden merkitys on siis todella suuri.
Oulu-Koillismaan pelastusjohtaja Keijo Rantanen piti sopimusta merkittävänä, etenkin kun se solmittiin ensimmäisten joukossa.
"Sopimus on äärimmäisen tärkeä ja toimintamme kannalta välttämätön", Rantanen sanoi.
Lauantaina allekirjoitetulla sopimuksella vapaaehtoisten palkat saatiin yhtenäisiksi. Perustuntipalkka lähtee sammutusmiesharjoittelijan 7,52 eurosta yksikönjohtajan 8,88 euroon. Uutta on myöskin henkilökohtainen palkkalisä. Jos esimerkiksi käy aktiivisesti harjoituksissa ja koulutuksessa sekä hoitaa kuntoaan, palkkapussiin kilahtaa enemmän.
Alueellistamisesta
myös haasteita
Oulun vpk:n päällikkö Risto Pietilä oli tyytyväinen aluesopimuksen syntymiseen, mutta hän näki alueellistamisen tuoneen myös haasteita.
"Alueellistamisen myötä esimerkiksi uusien palokuntalaisten hankinta ja harjoitusten vetäminen on jäänyt entistä enemmän vapaapalokuntalaisten omalle vastuulle, sillä jokaisessa asemapaikassa ei välttämättä enää ole palkattua henkilöstä", Pietilä sanoi.
Aikaisemmin jokaisella kunnallisella paloasemalla oli oma palopäällikkö. Alueellistamisen myötä tulleilla apulaispalopäälliköillä on entistä suuremmat alueet hoidettavinaan, joten aika ei välttämättä riitä yhtä hyvin vpk:n toiminnan ohjaukseen.
Valtiollistaminen häämöttää
Ihan kaikkia ongelmia uudella aluesopimuksella ei saatu ratkaistua. "Ongelmana ovat edelleen pienten paikkakuntien päivälähdöt. Vapaaehtoiset ovat usein töissä päivällä, joten hälytyksen tulessa saadaan nopeasti liikkeelle vain pieni osasto", harmittelee operatiivinen päällikkö Urpo Rounaja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta.
Pitkän tähtäimen tavoitteena onkin saada vakinaiset paloasemat Kempeleeseen ja Kiiminkiin, joilla pystyttäisiin Oulun ja Haukiputaan paloasemien kanssa kattamaan koko Oulun seutu.
Tulevaisuudessa siintää koko pelastustoimen valtiollistaminen.