Yleishyödylliset yhdistykset ovat huolissaan toimintansa puolesta.
Huolta on aiheuttanut EU-direktiivien vyyhti, jossa sotkeutuvat yritystoiminta, kilpailuttaminen ja vuonna 2004 voimaan tullut palveludirektiivi, jonka mukaan esimerkiksi seurojen varainhankinta talkootyöllä voidaan rinnastaa yritysmuotoiseksi toiminnaksi.
"Emme voi hyväksyä, että seurojen talkootyö on ajatuksellisesti ja lainsäädännöllisesti samassa asemassa kuin yritysten toiminta", toteaa Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) yhteysjohtaja Kerstin Ekman.
Verohallinto antoi viime vuoden lopulla ohjeistuksen yleishyödyllisten yhdistysten verovapauden supistamisesta. Lähtökohtana on ollut EU-direktiivi, jonka mukaan kilpailutilanteessa on oltava samanlaiset säännöt kaikille.
"Jos myy makkaraa kerran pari Närpiön Graftin pelin aikana, ei siitä kukaan voi verottaa. Normaaliin talkootyöhön ei ole tarkoitus puuttua. Rajanveto varainkeruun ja yritystoiminnan välillä on hankalaa", selvittää toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (r.).
Uudet ohjeet
vuoden alusta
Monet yleishyödylliset yhdistykset harjoittavat verottomasti samantyyppistä toimintaa kuin yksittäiset yrittäjät. Tämä ei ole yrittäjien näkökulmasta tyydyttävä tilanne.
Veroseuraamukset näyttäisivät uhkaavan etenkin sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Heillä kyse ei ole jäsenten hyvinvoinnin edistämisestä, vaan palvelujen tarjoamisesta esimerkiksi vanhuksille ja alkoholisteille.
Oikeusministeri Leena Luhtasen (sd.) vetämä ministerityöryhmä pohtii parhaillaan verotuskäytäntöä, jolla varmistetaan, että yleishyödylliset yhdistykset voisivat jatkaa toimintaansa. Se saanee työnsä valmiiksi syksyn aikana. Uusien ohjeiden on määrä astua voimaan ensi vuoden alusta. Perusajatuksena on, että veroseuraamukset olisivat samat yhdistyksen sijainnista riippumatta.
Yleishyödyllisten yhdistysten harjoittaman varainhankinnan on oltava tarpeeksi laajaa, jotta se olisi veronalaista tuloa.
"Mihin raja vedetään, se on suuri kysymysmerkki. Uusi ohjeistus veti rajaa paljon alemmas. Yhdistyksen tilapäinen varainhankinta ei kilpaile kenenkään kanssa. Usein seuroissa eletään kädestä suuhun", arvelee juristi Juha Koponen Veronmaksajain Keskusliitosta.
Ensimmäiset uuden ohjeistuksen mukaiset yhdistysten verotukset valmistuvat loppusyksystä.
Suurin
tukimuoto
Kerstin Ekman on ollut mukana Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset -työryhmässä, joka laati oikeusministeriölle selvityksen järjestöjen toiminnan uusista haasteista.
"Yhdistykset ovat huolissaan, mitä on tapahtumassa yleishyödylliselle toiminnalle. Saimme onneksemme poliitikot ja eduskunnan havahtumaan", Ekman sanoo.
Monet suomalaiset liikuntaseurat ovat riippuvaisia talkootyöstä. Esimerkiksi Ruotsissa veroton talkootyö on sidottu tiettyyn kruunumäärään, mutta yhteiskunnan tuki seuroille on noin 50-60 prosenttia. Suomessa tuki on noin seitsemän prosenttia.
"Talkootyön kautta saatavat verottomat tulot ovat ilmaisten tai huokeiden liikuntapaikkojen jälkeen suurin yksittäinen yhteiskunnan tukimuoto."
Talkootyön käytön rajoituksia on tullut jo Suomeenkin, esimerkiksi EU-hankkeisiin.
Tämä voi olla tulevaisuutta myös yhdistystoiminnassa. Ekmanin mukaan nyt olisikin kiireesti saatava EU:hun oikeusperusta yhdistyksille.
EU-lainsäädännössä yhdistyksen katsotaan herkästi harjoittavan elinkeinotoimintaa, koska vapaaehtoistyö ei näy kirjanpidossa.
"Tulevaisuudessa voidaan joutua pohtimaan, miten naisvoimisteluseuran toiminta eroaa aerobik-yrittäjän toiminnasta. Ainoa ero on, että toinen tuottaa tuloja ja yhdistyksissä tulot kiertävät takaisin toimintaan."
Nyt EU-puheenjohtajakauden aikana suomalaispoliitikkojen tulisi nostaa esille eri toimintojen vaikutuksista kansalliseen yhdistystoimintaan. "Vapaaehtoistyö on identiteetin ja perusturvan tärkeä luoja lähiyhteiskunnassa", Ekman luonnehtii.