Va­paa­eh­tois­ten panos täy­den­tää dia­ko­nia­pal­ve­lu­ja

Seurakuntien diakoniatyö ei olisi sitä mitä on ilman vapaaehtoisten mittavaa panosta.Siitä muistutetaan valtakunnallisessa lähimmäistapahtumassa sunnuntaina.

Seurakuntien diakoniatyö ei olisi sitä mitä on ilman vapaaehtoisten mittavaa panosta. Siitä muistutetaan valtakunnallisessa lähimmäistapahtumassa sunnuntaina. Kokoontuminen Lahteen on osa YK:n vapaaehtoistoiminnan vuotta ja ev.lut. kirkon vapaaehtoisvuoden suurin yksittäinen satsaus.

Noin 30 000 suomalaista tekee ev.lut. seurakunnissa palkatonta diakoniatyötä. He auttavat vakinaisia työntekijöitä muun muassa vanhusten, vammaisten ja maahanmuuttajien avustajina ja ystävinä sekä äidikkeinä ja Palvelevan puhelimen korvina.

Vapaaehtoistyön viihtyisiksi keskuksiksi ovat muutamassa vuodessa kehittyneet Marian ja mummon kamarit, joita toimii jo 700. Vuosittainen yhteisvastuukeräys olisi mahdoton ilman noin 40 000 vapaaehtoisen askelia.

"Haluamme osoittaa arvostusta ja kiitosta pyyteettömälle ja pitkälti näkymättömälle työlle", sanoo lähimmäistapahtuman pääsihteeri Ulla-Maija Harju.

Harjun mukaan vapaaehtoistyöntekijä on tyypillisesti 45–50-vuotias nainen, jolle alkaa irrota voimia oman perheen hoivaamisesta. "Meillä Lahdessa pystyttäisiin työllistämään välittömästi ainakin sata vapaaehtoista lisää. Varsinkin miehiä kaivattaisiin, sillä esimerkiksi liikuntavammaisten auttaminen vaatii voimaa."

Ilmoita asiavirheestä