Julkinen ammattisektori hyödyntää nykyään vapaaehtoisten järjestöjen palveluja aiempaa enemmän. Oulun kaupungin mielenterveys- ja vammaispalvelutyön johtaja Mikko Naarala pitää vapaaehtoisten tekemää tukityötä merkittävänä. Hän arvioi vapaaehtoisten tukipalvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrän sadoiksi.
"Laskenta tietenkin riippuu siitä, mitä vapaaehtoistyöllä tarkoitetaan. Puhutaanko kolmannesta sektorista vai mistä. Kolmannen sektorin toimijoita ovat muun muassa Hyvän mielen talo, Irti huumeista ja A-kilta. Tällaisilla vapaaehtoisten resursseilla toimivilla järjestöillä on aidosti merkittävä rooli esimerkiksi mielenterveystyössä ja päihdepalveluissa", Naarala pohtii.
Naarala pitää kolmannen sektorin toimintamuotoja arvokkaina julkisen sektorin yhteistyökumppaneina. Vapaaehtoisen tukiverkoston merkitys avuntarvitsijoiden kohdalla korostuu, kun varsinaisen hoidon määrä vähenee.
"Kun esimerkiksi mielenterveyspotilaan hoitosuhde viranomaisorganisaatioon muuttuu vähäiseksi, saattavat he siirtyä aika pitkälle Hyvän mielen talon hoiviin", Naarala konkretisoi.
Naarala arvioi ammatti-ihmisten asenteiden vapaaehtoisia tukiryhmiä kohtaan muuttuneen positiivisemmaksi viime vuosina.
"Tarvetta tällaiselle tukiverkostolle on ollut ennenkin, mutta nykyisin ammatti-ihmiset hakevat asiakkaille tällaista apua enemmän."
Vapaaehtoistyön ongelmiksi Naarala nimeää vaikeudet löytää toimintaan riittävän kyvykkäitä ja pitkällä tähtäimellä työhön sitoutuvia ihmisiä. Muita ongelmia ovat koulutuksen järjestäminen ja rahoitus.
Tukiverkoston toimintaa kontrolloi vastaava viranomaistaho.
"Minä esimerkiksi pidän yhteyttä mielenterveys- ja päihdealueen toimijoihin. Valvontaa voisi olla enemmänkin, mutta toisaalta emme halua olla sanelemassa toimintaa. Ennemmin tulisi tarjota tukea ja työnohjausta kuin valvontaa", Naarala kertoo.
Toiminta
vireytynyt
Oulussa toimivassa Pyylääkkö nää mua-projektissa on kehitelty uudenlaista vapaaehtoistoiminnan muotoa vuodesta 2002 lähtien. Projektin tarkoituksena on tukea vammaisten, pitkäaikaissairaiden, ikääntyvien ja heidän perheidensä arjessa selviytymistä.
Projektin vapaaehtoisvoimat eli pyylääjät saadaan lähinnä eri sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijoista. Opiskelijat voivat liittää vapaaehtoistyön esimerkiksi opinnäytetyöhön tai vapaasti valittaviin opintoihin.
"Projektissa on ollut mukana yli 170 opiskelijaa. Tuettujen lukumäärää on vaikea arvioida, koska yksilöllisen tuen lisäksi opiskelijat järjestävät tapahtumia ja tukevat ryhmätoimintoja", projektityöntekijä Anne Kellokumpu kertoo.
Oulun kaupungin yleisen sosiaalityön palveluyksikköpäällikkö Raimo Ojanlatva pitää sosiaalityötä välillisesti tukevaa vapaaehtoistoimintaa erittäin arvokkaana ja positiivisena. Sosiaalityötä tukevat projektien lisäksi esimerkiksi lastensuojelujärjestöt, kaupunginosayhdistykset ja mielenterveysjärjestöt, joiden aktiivisuus on viime vuosina kasvanut.
"Viime vuosina vapaaehtoistoiminta näyttää vireytyneen. Ehkä tuossa joku aika sitten oli vielä jotakin lamaa, mutta nyt näkyy järjestöpuolella uutta intoa." Oulussa sosiaalityötä tukevan järjestökentän tarjonta on Ojanlatvan mielestä ihailtavan monipuolinen.