Oulu Maankohoamisrannikon arvokkaiden ja vähälukuisten luontokohteiden suojelua ja monimuotoisuuden turvaamista vauhditetaan vapaaehtoisin maakaupoin ja yhteistoimintaverkostoin.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johdolla toteutettavaan Merestä metsäksi-ohjelmaan on varattu rahaa 450 000 euroa. Suurin osa siitä käytetään maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Vuoden 2006 loppuun ulottuva ohjelma kattaa Kuivaniemen ja Kristiinankaupungin välisen rannikkoalueen.
Etelä-Suomen metsien suojeluohjelmaan (Metso) kuuluvan hankkeen yhtenä tavoitteena on vähentää suojelua kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja tehostamalla viranomaisten ja maanomistajien välistä yhteistyötä.
Pohjois-Suomen metsänomistajien liiton kehittämispäällikkö Pekka Saikkonen uskoo, että Natura-traumoista huolimatta rannikon maanomistajien asenne ohjelmaan tulee olemaan asiallinen ja ennakkoluuloton.
"Toisin kuin aikaisemmissa suojeluohjelmissa nyt on käytössä myös rahaa täysimittaisiin ja välittömiin korvauksiin", Saikkonen sanoo.
Uusia keinoja
Keinovalikoimaa on myös lisätty. Rannikkoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen voidaan soveltaa luonnonarvokauppaa, tarjouskilpailua, ympäristötukisopimuksia ja määräaikaisia rauhoituksia.
Tavoitteena on perustaa erityisiä mallialueita, joilla maanomistajat voivat valita itselleen parhaiten soveltuvan suojelumenetelmän. Mallialueiden laajuudeksi on kaavailtu muutamaa sataa hehtaaria ja mukaan tulevien maanomistajien määräksi 150-300.
Saikkonen sanoo metsänomistajien kiinnostuksen ohjelmaan ja sen tarjoamiin suojeluvaihtoehtoihin selviävän vasta kun siitä on annettu riittävästi tietoa.
"Asia on vielä liian tuore lopullisten johtopäätösten tekoon, mutta uskon, että heille on ihan sama saavatko he rahaa hakkuista vai korvausta vastaan toteutettavasta määräaikaisesta suojelusta", hän sanoo.
Tietoa vähän
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ympäristöpäällikkö Irmeli Ruokanen sanoo, että tietoa maankohoamisrannikon vielä jäljellä olevista arvokohteista on yllättävän vähän.
"Ohjelman aikana ja avulla ne pyritään löytämään ja suojelemaan. Olemassa olevissa suojeluohjelmissa tällaisia sukkessiometsiä on hyvin vähän, vain runsaat 7 000 hehtaaria", Ruokanen sanoo.
Ruokasen mielestä maankohoamisrannikon suojelun ja monimuotoisuuden turvaamisen tarve on selkeästi osoitettu.
"Nyt pelin henki on kokeilla vapaaehtoisuutta. Mikäli se ei onnistu, tulee varmasti mietittäväksi toisen tyyppinen suojelu. Se on kirjattu myös Metson tavoitteisiin", hän sanoo.
Ruokanen arvelee, että Pohjois-Pohjanmaalla ohjelmaan ja sen tavoitteisiin suhtaudutaan kiihkottomammin kuin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.
"Siellä Naturan laineet vellovat paljon korkeampina kuin meillä", hän sanoo.
Lakikohteita paljon
Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on löytynyt Pohjois-Pohjanmaalta tähän mennessä jo runsaan 20 000 hehtaarin verran. Kohteiden määrä on sekin noin 20 000. Kartoitus on kuitenkin vielä kesken.
Ruokanen uskoo, että kohteiden määrä kasvaa vielä merkittävästi.
"Tarkistettavia kohteita on vielä runsaat 5 000. Lopulliset tulokset ovat selvillä ensi vuoden lopulla", hän sanoo.
Kuluvalle vuodelle varatut ympäristötukivarat on Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella jo käytetty. Suurimman potin sai Kuusamon yhteismetsä.
"Kuusamon yhteismetsän osuus oli sen verran suuri, että ilman maa- ja metsätalousministeriön myöntämää ylimääräistä rahaa sen maksaminen olisi lykkääntynyt", Ruokanen sanoo.
Myös Natura 2000-ohjelmaan kuuluvien suojelualueiden lunastukset ovat kesken. Ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta uskoo kuitenkin, että ne saadaan hoidettua määräajassa, eli vuoteen 2007 mennessä.