Schengen-alueen laajeneminen tänään rakentaa yhteistä Eurooppaa tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, ihmisten vapaan liikkumisen avulla.
Eurooppa on tästä päivästä lukien entistä ehyempi. Schengen-alue laajenee kattamaan uusina maina Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tshekin, Slovakian, Unkarin, Slovenian ja Maltan. Se tarkoittaa, että moni raja Euroopan keskellä muuttuu matkailijan kannalta huomaamattomaksi.
Rajat toki jäävät olemaan, mutta rajatarkastukset Schengen-alueen sisärajoilla päättyvät. Sama tilannehan on jo pitkään vallinnut suurimmassa osassa läntistä Eurooppaa. Nyt yksi jakolinja unionin uusien ja vanhojen jäsenmaiden väliltä poistuu.
Juhlaseremonioita pidetään tänään monilla rajoilla, eikä syyttä. Näin voidaan todeta eritoten Pohjoismaissa, jotka ovat olleet vapaan liikkumisen edelläkävijöitä 1950-luvun alkupuoliskolta lähtien.
Kansalaisten vapaa liikkuminen on yksi EU:n suurista perusideoista, ja rajatarkastusten puuttuminen toteuttaa juuri tätä ideaa. Loputkin uudet jäsenmaat eli Romania, Bulgaria ja Kypros valmistelevat liittymistä mukaan. Samoin tekee unionin ulkopuolelta Sveitsi, jossa Schengen-alueeseen liittyminen hyväksyttiin kansanäänestyksessä 2005.
Tämä tarkoittaa, että kohdakkoin vain Britannia ja Irlanti ovat omasta tahdostaan pois vapaan liikkumisen alueesta, joka koskee noin 400 miljoonaa ihmistä. Suomalaiset huomaavat muutoksen parhaiten Tallinnan laivoissa, kun matkustajien ei tarvitse enää kulkea maihin passintarkastuksen kautta. Matkustusasiakirjat on oltava mukana yhä, niitä vain ei ole normaalitilanteissa tarpeen näyttää.
Samalla muutos merkitsee, että EU:n ulkorajojen rooli korostuu. Schengen-alueen laajeneminen on edellyttänyt perusteellista valmistautumista kaikissa maissa. Kysymykset rajaturvallisuudesta eivät ole mitenkään vähäpätöisiä, ja tietojärjestelmiin on kiinnitetty paljon huomiota. Mahdollisia kielteisiä lieveilmiöitä on pyritty jo ennalta ehkäisemään monin tavoin. Mikään ei ole aukotonta, mutta vapaan liikkumisen hyödyt ylittävät moninkertaisesti siihen liittyvät riskit.
Suomen konsulaateille Venäjällä uudistus tietää entistäkin enemmän urakointia. Jatkossa Suomen Schengen-viisumilla voi venäläinen jatkaa esimerkiksi Viroon. Hakijamäärät Suomen konsulaateissa todennäköisesti kasvavat entisestäänkin. Ajoittaisista jonoista huolimatta näyttää siltä, että suomalainen viisumikäytäntö toimii luotettavasti ja tehokkaasti. Muualla tilanne saattaa ainakin ensi alkuun olla toinen.
Käytännössä muutos auttaa paitsi unionin omia kansalaisia, myös EU:n alueelle tulevia turisteja ja liikemiehiä. Esimerkiksi venäläiset, intialaiset ja kiinalaiset selvittävät nyt koko 24 valtion alueen yhdellä Schengen-viisumilla.
EU:n ei ole tarkoitus sulkeutua linnoitukseksi ulkorajojensa sisään. Rajoja ei voi avata täysin, mutta rehellisten ihmisten ei myöskään pitäisi saada EU:n alueelle pääsystä liian tylyä kuvaa. Tasapainoilu ristipaineissa käynee monella ulkorajalla työlääksi.
Ongelmia saattaa ilmetä esimerkiksi Länsi-Balkanilla, jossa jo pitkään on pidetty liian vaikeana saada viisumia EU:n alueelle. Tämä sopii huonosti yhteen sen kanssa, että EU on pyrkinyt samaan aikaan lähestymään poliittisesti tuota aluetta.
Schengenin jälkeen seuraava tuntuva käytännön askel olisi euroalueen laajeneminen useisiin uusiin maihin. Etenemisvauhti hidastuu kuitenkin, sillä uusien jäsenmaiden talouksien riittävä vakiintuminen vie usein odotettua enemmän aikaa. Edessä nämäkin uutiset aikanaan kuitenkin ovat.