Raahe Rautaruukki Steelin Raahen terästehdas pyrkii vähentämään henkilöstönsä vapaa-ajan tapaturmia. Viimeksi kuluneet kymmenen vuotta terästehtaan vapaa-ajan tapaturmat ovat pysytelleet 400 tapaturman tuntumassa, mikä on työnantajan näkökulmasta aivan liian paljon.
"Vapaalla sattuu jopa kolme kertaa enemmän tapaturmia kuin työajalla. Jokainen niistä olisi estettävissä", toteaa työsuojelupäällikkö Reijo Härönoja ja sanoo työnantajan lisäävän niin asioiden käsittelyä kuin tiedottamistakin turhien tapaturmien karsimiseksi.
Vuosittainen vapaa-ajan tapaturmien määrä on pysynyt samoissa lukemissa, vaikka henkilöstön määrä tehtaalla on vähentynyt. Härönojan mukaan tämä tarkoittaa käytännössä tapaturmien lisääntymistä. Kaiken lisäksi vapaa-ajalla sattuneet haaverit ovat vakavampia kuin työpaikalla sattuneet tapaturmat.
Terästehtaan henkilöstölle kertyy vapaa-ajan tapaturmien seurauksena lähes 8 000 poissaolopäivää vuodessa, eli käytännössä jokaisena työpäivänä 36 rautaruukkilaista on sairaslomalla vapaa-ajalla sattuneen tapaturman takia. Siitä aiheutuu työnantajalle huomattavia kustannuksia.
"Esimerkiksi toukokuussa työtapaturmien välittömät kustannukset olivat noin 60 000 euroa ja vapaa-ajan tapaturmien kustannukset noin 150 000 euroa", Härönoja paljastaa.
Nuorimmat työntekijät alttiita tapaturmille
Koska koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentyminen on hidastunut tarvitaan työpaikalla uusia näkökulmia tapaturmien torjuntatyöhön. Tähän liittyen Oulun yliopiston opiskelija Elina Qvist on tehnyt diplomityönsä rautaruukkilaisten vapaa-ajan tapaturmista. Diplomityön tarkoituksena oli selvittää syvällisemmin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien taustoja.
Selvityksen mukaan merkittävä tekijä vapaa-ajan ja työtapaturmien sattumiselle on henkilön ikä. Vapaa-ajan tapaturmille erityisen altista aikaa ovat ikävuodet 18-34, kun taas yli 44-vuotiaille vapaa-ajan tapaturmia sattuu odotettua vähemmän.
"Se on joko tiedostettua tai tiedostamatonta riskien välttämistä", Elina Qvist arvelee.
Hänen mukaansa kotona ja mökillä tapahtuu usein vaaratilanteita ja tapaturmia muun muassa remonttitöissä ja puiden teossa. Suojainten käyttö vapaa-ajalla vaihtelee, ja urheiluharrastuksissa urheiluseurojen ulkopuolisilla vuoroilla ja yksilölajeissa alkulämmittely ja loppujäähdyttely jäävät henkilön oman aktiivisuuden varaan ja jäävät usein suorittamatta.
Selvitystyön aineistona Qvistilla oli Raahen tehtaan henkilöstön tapaturmatilastotietokanta sekä henkilöstöstä satunnaisotoksella valittu 20 henkilön ryhmä. Haastateltujen työntekijöiden mielestä tapaturmien ehkäisemisessä toiminnan on lähdettävä henkilöstä itsestään, eli jokaisen olisi itsenäisesti muutettava omia toimintatapojaan turvallisemmiksi.