Huonokuuloisten määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Myös nuorten kuuloon kohdistuu uusia uhkia. Korvat altistuvat monenlaiselle melulle työssä ja vapaa-ajalla. Päivittäinen meluannos nousee helposti yli riskirajan.
Melun vaikutuksia kuuloon tutkineen meluasiantuntijan Jaana Jokitulpon väitöstutkimuksessa viidesosalla varusmiehistä todettiin kuulon alenema ennen palvelukseen astumista. Suurin osa yhdistettiin vapaa-ajan melun aiheuttamaksi.
Korvia kuormittavat äänekäs musiikin kuuntelu konserteissa, baareissa, diskoissa ja autoissa sekä bändissä soittaminen. Myös mp3- ja iPod-soittimet ovat riski kuulolle, jos soitinta kuunnellaan monta tuntia päivässä isoilla voimakkuuksilla. Kannettavien soittimien kuuntelu on kuulolle rasittavampaa kuin kaiuttimien kautta kuuntelu.
Moottoriurheilu ja ampumaharrastus sekä monet äänekkäät työkoneet voivat altistaa liian kovalle melulle. Lasten kuuloa saattavat vaarantaa äänekkäät leikkikalut.
Kaikkiaan noin 700 000 suomalaisen kuulo on heikentynyt. Meluvamma on ikähuonokuuloisuuden jälkeen tavallisin syy kuulon heikkenemiseen.
"Korviaan kannattaa suojella, sillä kuulon heikkeneminen vaikeuttaa elämää monin tavoin. Työelämässäkin vaaditaan täydellisiä aisteja. Tulevaisuudessa eläkeiän noustessa aistien pitää toimia vielä nykyistä pitempään", toteaa viestintäpäällikkö Tarja Valjus Kuuloliitosta.
Jos kuulonsa pilaa parikymppisenä, voi olla vaikeuksia pärjätä työelämässä seitsemänkymppiseksi. "Täysillä volyymeilla musiikkia ei kannata kuunnella. Kannattaa myös käyttää tarvittaessa suojaimia."
"Kuulo huononee useimmilla iän myötä ilman melualtistuksiakin samalla tavalla kuin näkö. Usein kuuloa alkaa ajatella kuitenkin vasta sitten, kun alkaa ilmetä ongelmia."
Melun suhteen korva on kertakäyttöaisti. Vaurioitunut kuulo ei palaudu.
Voimakas ääni tuhoaa korvan aistinkarvasoluja, jotka eivät uusiudu. Seurauksena voi olla korvien soimista, herkkyyttä äänille tai pysyvä kuulon aleneminen, joka kehittyy usein huomaamatta.
Voimakas ääni voi vaurioittaa kuuloa myös kertaheitolla. Kuulovaurion syntyyn vaikuttavat melun voimakkuus, laatu ja altistuksen kesto.
Tarja Valjuksen mukaan korvien soiminen on ensimmäinen hälytysmerkki, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Korvat tarvitsevat myös lepoaikaa palautuakseen melusta.
Vaarallisen melun raja on 85 desibeliä. Kun melutaso nousee sen yli, työssä on käytettävä kuulosuojaimia. Perussääntö on kuitenkin se, että kuulo pitäisi suojata, kun metrin puhe-etäisyydellä ei saa selvää toisen puheesta.
"Kuuloa ei yleensä seurata säännöllisesti, joten kuulo voi huonontua niin, ettei sitä itse huomaa. Tilanteeseen tottuu."
"Kuulon huononeminen vaikeuttaa keskustelua ja työpaikan palaverien seuraamista. Puhelimessa keskustelu vaikeutuu, vieraskielisen keskustelun seuraaminen tuottaa ongelmia ja keskittyminen vaikeutuu."