Vantaalta on löydetty 78 kiinteää muinaisjäännöstä. Liki 40 vuoden tauon jälkeen tehdyssä peruskartoituksissa tuli ilmi, että 15 kohteista on täysin tuhoutunut, mutta useimmissa niissä oli onneksi tehty arkeologiset kaivaukset ennen sitä.
Täysin uusia kohteita löytyi 13.
Suomessa kiinteät muinaisjäännökset ovat lailla rauhoitettuja ja vaikuttavat kunnan maankäyttöön. Varsinkin Vantaalla, jossa rakentaminen on vilkasta, tietojen täytyy olla ajanta salla, selvitetään tutkimuksessa.
Suurin osa Vantaan muinaisjäännöksistä on kivikautisia asuinpaikkoja. Suomen vanhimmat asuinpaikat kuuluvat Suomusjärven kulttuuriin (7000–4200 eKr.)
Tämän aikakauden kohteita löytyy Vantaalta esimerkiksi Jönsas-Palmusta, Kilteristä, Asolasta, Nissbackasta ja Erikaksesta. Löydoistä päätellen hylje oli tuolloin tärkein pyyntikohde.
Saviastioita kampakeraamiselta ajalta (4200–2000 eKr.) on tavattu myöskin Jönsas-Palmusta ja Storskogenista, Silvolasta sekä Sandströmin entiseltä hiekkakuopan alueelta. Edellämainituista paikoista on löytynyt niin ikään esineitä nuorakeraamiselta kaudelta (2500–2000 eKr.)
Varhaismetalliskauden asutuksesta Vantaalla todistaa neljä hautaröykkiötä. Tuon ajan keramiikkaa on saatu talteen Jönsas-Palmusta ja Sandströmin entisen hiekkakuopan alueelta.