Pohjois-Suomen aluevankilan johtaja Sauli Hautakangas toivoo Rikosseuraamusvirastolta (Rise) yhtenäisiä ohjeita vankien kirjeenvaihdon tarkastamiseen. Hänen mielestään on väärin, jos tulkintavastuu uuden lain myötä jää vankiloille ja niiden yksittäisille virkailijoille.
"Lain henki on se, että pääsääntöisesti kirjeitä ei avata. Risen täytyy luoda linjat, joiden mukaan kaikissa vankiloissa toimitaan", Hautakangas sanoo.
Hautakangas myöntää, että vankiloissa odotellaan jännittyneinä mitä tuleman pitää, kun laki astuu lokakuun alussa voimaan ja kirjesensuuri höllenee.
"Uskon kuitenkin että pystymme ratkaisemaan postin kontrolloinnin siten, että vankilaturvallisuus ei vaarannu eikä vankien oikeusturvaa loukata", Hautakangas sanoo.
Riskit hallintaan
Yhtenä keinona Hautakangas pitää huumekoirien lisäämistä vankiloissa. Myös erilaisia teknisiä haistelijoita ja läpivalaisulaitteita kehitellään.
"Vanginvartijoita eivät kiinnosta vankien yksityisasiat. Kysymys on vain ja ainoastaan vankien ja henkilökunnan turvallisuudesta", Hautakangas sanoo.
Hänen mielestään uusi vankeuslaki on kokonaisuudessaan iso askel parempaan suuntaan. Voimassa olevat lait ovat peräisin 1800-luvulta, ja niitä on jouduttu parsimaan ja päivittämään usein.
"Uuden lain myötä saamme selkeät säännöt. Tämä parantaa sekä vankien että henkilökunnan oikeusturvaa", Hautakangas sanoo.
Yksityiskohdat hiertävät
Hän myöntää, että laissa on joitakin yksityiskohtia, jotka hiertävät ennakkoon. Yksi niistä on vankipostin nykyistä suurempi koskemattomuus.
Huumelähetysten lisäksi kirjeitse voidaan ohjailla vankilan sisäistä rikollisuutta. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat vankiloiden arkea. Toisaalta vankiloista voidaan ohjailla ja johtaa rikollisuutta muurien ulkopuolella.
"Kaikki nämä riskit ovat olleet lainsäätäjän tiedossa. Me emme voi muuta kuin toimia lakien mukaan", Hautakangas sanoo.
Hän uskoo, että jo hyvin pian lokakuun jälkeen tiedetään missä mennään.
"Jos on tarvetta, niin lakia täytyy voida viilata siten, että vankilaturvallisuus ei kärsi", hän sanoo.
Huumeita pelätään
Ylitarkastaja Jouko Pietilä Risestä pitää pahimpana uhkakuvana sitä, että kirjepostiin ei puututa vankiloissa lainkaan, koska se voi johtaa kanteluihin ja tutkintapyyntöihin ja viime kädessä kirjeen avanneen virkailijan rangaistukseen.
"Tämä on ikävin vaihtoehto. Vankipostiin liittyvät asiat ovat suuri kysymysmerkki. Nyt haetaan rajoja monella tapaa", Pietilä sanoo.
Tiettyjen vankien kirjeiden lukeminen on ollut myös tiedustelutoimintaa, jolla on pyritty estämään ennakolta esimerkiksi vankien välisiä väkivaltaisia yhteenottoja.
"Niistä on saatu arvokkaita vihjeitä, mutta nyt tämäkin mahdollisuus menee", Pietilä sanoo.
Juuri tällä hetkellä vankiloiden turvallisuustilanne on Pietilän mukaan vakaa, mutta se voi muuttua milloin tahansa.
"Tiedämme, että pinnan alla on kuohuntaa, mutta vain harvoissa tapauksissa se on johtanut vakaviin väkivaltaisuuksiin", hän sanoo.
Rikosseuraamusvirastossa ei ole otettu Pietilän mukaan kantaa Oulun vankilasta laittomasti ulos toimitettuihin videotallenteisiin.
"Virastona emme kommentoi tätä yksittäistapausta. Sen tekee Oulun vankilan johtaja", Pietilä sanoo. Sen verran Pietilä kuitenkin sanoo, että "jokin siellä on (valvonnassa) pettänyt, kun ne on saatu vankilasta ulos".
Oulun vankilan johtaja Eva Koukkula sanoo, että "sylttytehdas" on keskusrikospoliisin Oulun yksikkö.
"Se pyysi meiltä virka-apua, jotta tämä tutkintavanki voi valmistella puolustustaan tällä kameralla. Olisi täytynyt olla todella vahvat perusteet olla antamatta tätä apua", Koukkula sanoo.
Tallenteiden joutumiseen ulkopuolisten käsiin hän ei ota kantaa.