Oulun vankilassa lyhyen ajan sisällä tapahtuneet kaksi väkivaltaista vankilakahakkaa voivat vankeinhoitolaitoksen asiantuntijoiden mielestä saada jatkoa missä tahansa täyteen ahdetussa rangaistuslaitoksessa.
Rikosseuraamusviraston tarkastaja Jukka Siltaloppi sanoo, että Suomen vankiloissa eletään riskirajalla.
"Vankeinhoidon rahoitus ei ole seurannut vankimäärän rajua kasvua. Vankiloiden kokonaisturvallisuus on horjunut. Tilanteesta kärsivät vangit ja vankiloiden henkilökunta", Siltaloppi sanoo.
Siltaloppi pitää Oulun tapauksia vakavina.
"Erilaisia lievempiä rauhattomuuksia on tapahtunut muuallakin, mutta Oulun kaltaiset väkivaltaiset tilanteet ovat hyvin harvinaisia. Vartijoiden turvallisuus oli niissä selvästi vaarassa", hän sanoo.
Huumausaineet ja muut päihteet, vankien jengiytyminen ja lisääntynyt väkivalta yhdessä ahtauden kanssa vain pahentavat tilannetta vankiloissa. Pahoinpitelyt ovat niiden arkipäivää. Myös vartijoita uhkaillaan yhä useammin.
"Vankiaines on muuttunut. Väkivaltarikollisten osuus on entistä suurempi. Joskus tuntuu, että millään ei ole mitään väliä", sanoo ylivartija Aarne Ervasti Oulun vankilasta.
Oulun kahakat
Vankilan tuoreinta kahakkaa käsitellään Oulun käräjäoikeudessa kesäkuun puolivälissä. Neljää vankia syytetään ainakin vahingonteosta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Vangit murtautuivat viime vuoden tammikuussa avo-osastoltaan kalterioven läpi yövartijan huoneeseen ja varastivat sieltä erilaisia rauhoittavia lääkkeitä. Myöhemmin he murtautuivat vielä matkaselliosastoon, jonka säilytyskaapeista varastivat muun muassa puukon, pamppuja ja lääkkeitä.
Lopulta miehet taltutettiin vartijoiden ja paikalle hälytettyjen poliisien yhteisvoimin.
Joukossa oli väkivaltaiseen vankilapakoon Pelsolla osallistunut vanki. Helmikuinen pako johti vartijan kuolemaan ja vankilaopettajan vakavaan loukkaantumiseen. Vanki osallistui myös Oulun vankilan edelliseen kahakkaan vuoden 2002 heinäkuussa.
Uusi mahdollisuus
Vankilan apulaisjohtaja Juha Hämäläinen pitää "näin jälkikäteen ajatellen virheenä sijoittaa tämä vanki avo-osastolle".
Huumausaine- ja väkivaltarikoksista tuomittu mies oli antanut päihteettömyyssitoumuksen, ja hänelle oli haluttu antaa "uusi mahdollisuus".
Hämäläinen sanoo kahakkayönä paikalla olleiden vartijoiden olleen todellisessa vaarassa, koska vangeilla oli käytössään aseita.
"Onneksi pahempia vammoja ei aiheutunut. Mahdollisuuksia niihin kuitenkin oli", Hämäläinen sanoo.
Hänen mielestään tapaus on kiistaton todiste siitä, että vartijoiden työturvallisuus vaatii nopeaa ja todellista kohennusta.
Väkeä lisättävä
Oulun vankilassa on vankipaikkoja 89. Vankeja on kuitenkin jatkuvasti yli sadan. Ahtaus ja vanhojen tilojen epäkäytännöllisyys ovat yksi ja tärkeä syy levottomuuksiin.
"Vankien osastointi on käytännössä mahdotonta, ja siitä kärsivät kaikki", sanoo ylivartija Aarne Ervasti.
Tilanne koskettaa erityisesti tutkintavankeja. Ylikansoitetuissa tiloissa heidän mahdollisuutensa valmistautua tuleviin oikeudenkäynteihinsä on hyvin vaikeaa.
Vartijoita vankilassa on 39 ja ylivartijoita seitsemän. Muuta henkilökuntaa on 31. Uusia virkoja tarvittaisiin apulaisjohtaja Juha Hämäläisen mukaan ainakin kuusi. Suurin pula on vartijoista.
Vartijapula heijastuu vankilan arkeen monella tavalla. Esimerkiksi huumevalvonta ei toteudu toivotulla tavalla.
"Huumeita yritetään salakuljettaa tänne jatkuvasti. Löydöt ovat miltei jokaviikkoisia. Kuinka paljon jää lopulta löytämättä on täysi arvoitus", sanoo ylivartija Aarne Ervasti.
Viimeisin amfetamiinilöydös on kuluneelta viikolta.
Ervastin mukaan kova työpaine näkyy ja tuntuu myös työuupumuksena ja lisääntyneinä sairauspoissaoloina.