Van­ki­loi­den toi­min­ta­mal­lin mul­lis­tus alkaa Hä­meen­lin­nas­ta: var­ti­jois­ta val­men­ta­jia – "Ei sovi vaa­ral­li­sil­le van­geil­le"

Vankiloista luodaan rikoksettoman elämän oppimisympäristöjä. "Kyseessä on valtava muutos vankeinhoidossa."

Kuva Hämeenlinnan vankilatyömaalta.
Kuva Hämeenlinnan vankilatyömaalta.
Kuva: Rikosseuraamuslaitos

Vankiloista luodaan rikoksettoman elämän oppimisympäristöjä. "Kyseessä on valtava muutos vankeinhoidossa."

Uusi Hämeenlinnan vankila eroaa kaikin tavoin perinteisistä "kivitaloista".

Rikosseuraamuslaitos (Rise) on suunnitellut vuodesta 2014 lähtien uutta toimintakonseptia, joka otetaan ensimmäisenä käyttöön Hämeenlinnassa. Ajatus on luoda vankiloista rikoksettoman elämän oppimisympäristöjä, jota toteutetaan niin tilojen kuin toimintatapojen puolesta.

– Uusi toimintamalli lisää vankeja kuntouttavaa omatoimisuutta ja muokkaa vartijoiden työnkuvaa valvojasta enemmän kohti valmentajaa. Vuorovaikutusta vankien ja henkilökunnan välillä on lisätty jo nyt, mutta kyseessä on valtava muutos vankeinhoidossa, sanoo Risen toimitilapäällikkö Kauko Niemelä.

Hämeenlinnaan ensi syksynä valmistuva naisvankila on tilaratkaisuiltaan kirjaimellisesti eri vuosituhannelta Suomen muiden suljettujen vankiloiden kanssa.

Vankilan osastoille tulee perinteisen käytävän sijaan olotila.

– Selliosaston keskellä on kuin kodin olohuone ja keittiö, jossa voidaan kokoontua ja tehdä yhdessä esimerkiksi kotitöitä, Niemelä kuvailee.

Jokainen vanki saa käyttöönsä digipäätteen. Sitä ei ole vielä päätetty, tuleeko laite olemaan mobiili vai kiinteästi selleihin sijoitettu. Niemelän mukaan verkkoyhteyksien mahdollistaminen vangeille on monin tavoin perusteltua ja sopeuttaa siviiliin.

– Opiskelu, työnhaku ja yhteydet ihmisiin hoidetaan nykymaailmassa verkossa. Nykyisin vankitapaamiset perustuvat vielä siihen, että omaisten pitää tulla vankilaan. Yhtä hyvin vanki voi olla perheeseensä Skype-yhteydessä ja kysyä päivittäin lapselta, miten koulupäivä on mennyt.

Hämeenlinnan vankilan pihalle tulee erilaisia ulkoilu-, kuntoilu- ja tapahtumapaikkoja. Suunnitelmissa on myös luontopolku muurien sisäpuolelle.

Valtaosa suomalaisista pitää tuomioita lievinä ja vankiloita liian lepsuina paikkoina. Kauko Niemelän esittelemien lukujen mukaan vuonna 2019 suomalaisista 86 prosenttia oli sitä mieltä, että rikoksentekijät saavat Suomessa liikaa ymmärrystä.

Niemelä huomauttaa, että suljetuissa laitoksissa rangaistustaan suorittavien vankien mahdollisuudet opiskeluun ja elämänhallinnan taitojen parantamiseen eivät nykyisin riitä, jotta sopeutuminen yhteiskuntaan onnistuisi tehokkaasti.

– Noin puolet vankiloissa rangaistusta suorittavista palaa takaisin. Se on hirvittävän iso määrä, ja kallista.

Suomessa on tällä hetkellä tekeillä Hämeenlinnan vankilan lisäksi kaksi muuta uuden mallin laitosta: Keravan avovankila, sekä Jyväskylän kampus, jonne siirretään Laukaan avovankila ja muita toimintoja.

Niemelä esitteli uutta tila- ja toimintakonseptia perjantaina Hämeenlinnassa järjestetyssä valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa.

Toimintamalli herättänyt kritiikkiä

Uusi "rikoksettoman elämän oppimisympäristö" ei sovi kaikille vangeille. Toimintamalli herättää kritiikkiäkin vankeinhoitoalalla. Tiettävästi Risellä on ollut vaikeuksia uusien vartijoiden rekrytoinnissa ainakin Etelä-Suomessa.

Kauko Niemelä sanoo, että uusi toimintamalli sopii kuitenkin suurelle enemmistölle vangeista.

– Henkilökunnan turvallisuus on jatkossakin taattava. Tarvitsemme varmuusostoja, mutta emme jokaiseen vankilaan.

Uusissa vankiloissa ei ole otettu erikseen huomioon vaarallisimmaksi arvioitua vankiryhmää, vaan asia ratkaistaan erikseen. Riihimäen vankila jengiosastoineen säilynee vielä pitkään vaarallisimmiksi arvioitujen vankien sijoituspaikkana.

– Riihimäki on rakennuksena suhteellisen hyväkuntoinen, vaikka modernisointitarpeitakin on.

Risen uusi toimintakonsepti otetaan sitä mukaa käyttöön kun uusia laitoksia valmistuu tai vanhoja remontoidaan sopivaksi.

– Läheskään kaikki nykyiset vankilat eivät peruskorjauksenkaan jälkeen sopisi malliin, Kauko Niemelä kertoo.

Ilmoita asiavirheestä