Helsinki Vankilavirkailijoiden liitto antaa täystyrmäyksen lokakuun alussa voimaan tulevalle vankeuspaketille.
Seitsemän vuotta valmisteltu vankeinhoidon uudistus sisältää 22 lakia. Tärkeä päämäärä on lainvalmistelijoiden mukaan rikosten uusimisen vähentäminen ja vapautuvan vangin entistä parempi sopeuttaminen normaaliin elämään. Liiton mielestä vankeuslaki kuitenkin lisää henkilöstön ennestäänkin raskasta taakkaa.
Vankimäärä on Suomessa kohonnut jo 4 000:een. Vankiloiden valvonnassa työskentelee noin 1 500 työntekijää. Henkilöstömäärä on liiton mukaan ollut vuosia aivan liian pieni verrattuna koko ajan paisuvaan työmäärään.
- Lakiuudistuksesta pitää yrittää selvitä siten, että vangin perusoikeudet eivät häiriintyisi. Lainmukaiset velvoitteet, kuten ulkoilu ja kuljetukset pitäisi pystyä hoitamaan, Vankilavirkailijoiden liiton järjestösihteeri Ahti Granath sanoo.
Tämän jälkeen vankiloissa on harkittava, miten erilaisia lakiin kuuluvia toimintaohjelmia voitaisiin pyörittää.
- Vankeuslakia voitaisiin noudattaa vain siten, että saisimme lisävirkoja.
Toteutus vaatii
ponnistuksia
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka on ymmällään liiton täystyrmäyksestä. Vesterbacka kuitenkin myöntää, että vankeuspaketin tavoitteiden toteutuminen vaatii ponnisteluja.
- Jotta uuden lainsäädännön tavoitteet voidaan kokonaan toteuttaa, se tulee vaatimaan lisäresursseja. Tässä vaaditaan rakenneuudistusta, menetelmien ja osaamisen uudistusta. Jälkimmäinen on vuosikausien asia, mutta liikkeelle päästään nyt.
Vesterbacka myöntää, ettei vankiloiden henkilökunta jaksa tällä hetkellä kovin hyvin ainakaan sen valossa, miten paljon alalle kertyy sairauslomapäiviä. Poissaolot vaan lisääntyvät koko ajan. Viime vuosina vankien määrä on noussut tuhannella. Henkilökunnan määrää on voitu lisätä vain 60:llä.
Granathin mukaan alaa on alibudjetoitu vuosia, vaikka vankimäärä on lisääntynyt. Lisäksi toimet, joilla vankimäärää on yritetty alentaa koskevat vain pientä osaa vangeista.
Vangit istuvat
kohta kopissa?
Henkilökunta ei riitä mitenkään kaikkiin toimintoihin. Uhkakuvana on se, että vankiloissa tehdään vain pakolliset asiat, muuten vankeja istutetaan kopissa.
Esimerkiksi Jokelan vankilassa jouduttiin viime vuonna 13 aamuna laittamaan paikka yöasentoon, koska henkilökunta ei riittänyt. Vangit suljettiin koppeihin. Heillä oli vain tunnin ruokailu ja ulkoilu.
Valtion tuottavuusohjelma kuitenkin edellyttää vuoteen 2011 mennessä noin 300 henkilötyövuoden vähennystä.
Ylitöitä paiskitaan vankiloissa jo nyt hurjasti. Pahin tilanne on Vantaan vankilassa, jossa tehtiin valvontapuolella viime vuonna lähes 16 000 ylityötuntia.
Liitossa on laskettu, että vankiloihin tarvittaisiin 140 uutta vartijan virkaa. Tällä voitaisiin turvata jokainen työ- ja toimipiste. Myös koulutettuja sijaisia tarvittaisiin.
- Tästä taidetaan kyllä nähdä unta koko loppu elämä, liiton järjestösihteeri Granath huokaa.
"Kuin kolikkoja
toivomuskaivoon"
Oikeusministeriössä on arvioitu, että lainmuutokset vähentävät vankien määrää yli sadalla ja uusi vankeuslaki jatkaa vähennystä edelleen.
Ministeriön mukaan vankimäärää pienentävät muun muassa vankeuspakettiin kuuluvat valvotun koevapauden ja elektronisen valvonnan käyttöönotto sekä yhdyskuntapalvelun lisääminen.
- En usko tähän ollenkaan. Nämä ovat optioita, joita on heitelty lakiin kuin kolikkoja toivomuskaivoon. Elektroninen valvonta on vasta alkutekijöissään. Se ei vaikuta vielä vuosiin, Granath sanoo.
Vesterbacka myöntää, ettei vähennystavoite toteudu heti. Vaikutukset lähtevät hitaasti liikkeelle.