Van­ki­la­vir­kai­li­jat jär­jes­tä­vät kolmen tunnin lakon

Vankilavirkailijat järjestävät torstaiaamuna noin kolmen tunnin työnseisauksen kaikissa Suomen vankiloissa. Mielenilmauksella protestoidaan vankeinhoidon henkilöstöpolitiikkaa.

VLL:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies Jari Tuomela (vas) ja varapuheenjohtaja Ari Lyytikäinen kertoivat keskiviikkona, että vankilavirkailijat jäjrestävät torstaiaamuna noin kolmen tunnin työnseisauksen kaikissa Suomen vankiloissa. Mielenilmauksella protestoidaan vankeinhoidon henkilöstöpolitiikkaa. Taustalla Sörnäisten vankila.
VLL:n puheenjohtaja ja pääluottamusmies Jari Tuomela (vas) ja varapuheenjohtaja Ari Lyytikäinen kertoivat keskiviikkona, että vankilavirkailijat jäjrestävät torstaiaamuna noin kolmen tunnin työnseisauksen kaikissa Suomen vankiloissa. Mielenilmauksella protestoidaan vankeinhoidon henkilöstöpolitiikkaa. Taustalla Sörnäisten vankila.

Vankilavirkailijat järjestävät torstaiaamuna noin kolmen tunnin työnseisauksen kaikissa Suomen vankiloissa. Mielenilmauksella protestoidaan vankeinhoidon henkilöstöpolitiikkaa. Alan ammattiliitot katsovat, että henkilöstön vähäisyys ja siihen kohdistuvat säästötoimet ovat kohtuuttomia kasvavaan työmäärään nähden.

Työnseisaukset alkavat aamulla kunkin laitoksen oman aikataulun mukaan. Vangit pidetään lakon aikana selleissä ja heidän turvallisuutensa pyritään varmistamaan. Henkilökunta pysyy työpaikoillaan, mutta jättää hoitamatta muut kuin lakisääteiset työt.

Työnseisauksessa on mukana noin 2 500 vankilavirkailijaa eri liitoista. Pääosa henkilökunnasta kuuluu SAK:laiseen Vankilavirkailijoiden liittoon ja loput STTK:laisen Pardian jäsenjärjestöihin. Akavalaiseen Jukoon kuuluvat noin 150 toimihenkilöä ovat lakon ulkopuolella.

Ammattiliitot sanovat tiedotteessaan olevansa valmiita jatkamaan painostustoimiaan.

Henkilöstö potee työuupumusta

Vankilavirkailijoiden liiton puheenjohtaja Jari Tuomela perustelee mielenilmausta vuosia jatkuneella resurssipulalla. Työpaine ja ylityöt ovat johtaneet henkilökunnan uupumiseen ja sairastumiseen. Tuomelan mukaan kehitys on menossa yhä pahempaan suuntaan

- Vankimäärät kasvavat jatkuvasti. Samalla valtion tuottavuusohjelmassa lähdetään siitä, että työpaikkoja tulisi vähentää 300 viralla. Lokakuussa voimaan tuleva uusi vankeuslaki puolestaan tuo uusia velvoitteita.

Tuomela korostaa, että henkilöstöllä on valmiutta vankeinhoidon kehittämiseen, mutta "ilman resursseja vaatimus on mahdoton ja järjetön". Suunnitelmat johtavat entistä enemmän vain pelkkään vankien säilyttämiseen.

Vankiloiden henkilöstö perää valtiotyönantajalta myös korjauksia uuteen palkkausjärjestelmään. Tuomelan mukaan rikosseuraamusvirasto leikkasi yksipuolisesti palkkauksen perustana olevia suorituspisteitä, vaikka palkkauksen tulisi muuttua aiempaa kannustavammaksi.

Ylitöiden määrä kaksinkertaistui

Pardian puheenjohtaja Antti Palola (sit.) sanoo, että vankilatyötä tekevän henkilöstön työturvallisuus on jo nyt uhattuna, kun työtä tehdään täyteen ahdetuissa vankiloissa väsyneinä ja ylikuormituksella.

- Nykyisellä henkilöstöllä ei kyetä vastaamaan uuden vankeuslain lukuisiin velvoitteisiin.

Pardialaiseen Vankila- ja kriminaalityön henkilöstö VaKHeen kuuluu lähes 850 jäsentä.

Liitot viittaavat rikosseuraamusviraston vuoden 2005 henkilöstötilinpäätökseen, jonka mukaan alan tuottavuus oli neljän edellisen vuoden aikana noussut selvästi.

Vuodesta 2002 ylityöt ovat liittojen mukaan lisääntyneet yli 50 prosenttia. Sairastavuus on samaan aikaan kasvanut yli 20 prosenttia.

Liitot katsovat, että kehitys on johtanut henkilöstöpulaan. Vankiloihin on vaikea saada esimerkiksi sosiaalityöntekijöitä, ohjaajia ja muuta ammattitaitoista henkilöstöä.

Ilmoita asiavirheestä