Rikosseuraamusvirasto (Rise) ennustaa vaikeuksia suomalaisvankiloihin, kun poikkeuksellisen suureksi paisunut sakkovankien joukko passitetaan niihin kärsimään muuntorangaistustaan.
Muuntorangaistuksia on annettu käräjäoikeuksissa noin 10 000:lle sakkonsa maksamatta jättäneelle. Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmien takkuilun takia niitä ei ole kyetty kuitenkaan panemaan täytäntöön sitten viime maaliskuun.
Nyt järjestelmät ovat kunnossa, ja suman purku voi alkaa.
Vaikka valtaosa maksaa rästinsä vielä viime tingassa, Risessä arvioidaan noin tuhannen olevan siihen haluttomia tai kyvyttömiä.
"Tilanne on todella hankala, koska vankilat ovat jo muutenkin yliasuttuja. Tässä hädässä ei merkitse mitään onko passitettavien määrä 900 vai 1 000", sanoo ylitarkastaja Kirsti Kuivajärvi Risestä.
Esimerkiksi Pelsolla on tällä hetkellä noin 30 vankia enemmän kuin on paikkoja. Vankilan apulaisjohtaja MattiWallinin mukaan "sellit ovat niin täynnä, että niihin ei mahdu välttämättä edes sänkyjä uusille tulokkaille".
"Pahimmassa tapauksessa joudummekin turvautumaan patjamajoitukseen", Wallin sanoo.
Määrä tuplaantuu
Normaalisti sakkovankien päivittäismäärä on parinsadan luokkaa. Nyt sen arvioidaan jopa tuplaantuvan.
Pahin tungos pyritään välttämään säätelemällä rangaistusten täytäntöön panoa. Rise ja oikeusrekisterikeskus ovat sopineet ruuhkan tasaamisesta puolentoista vuoden ajalle.
"Yhdellä kertaa tämän yhtälön ratkaiseminen olisi mahdotonta", Kuivajärvi sanoo.
Muuntorangaistusten keskimääräinen pituus on 60 päivää. Tuomio on istuttava päivälleen.
Rikosseuraamusviraston oikeudellisen osaston päällikkö Paavo Siltanen torjuu epävirallisissa käytäväpuheissa vilautellut mahdollisuudet "armahduslaista".
"Virallisessa järjestelmässä tällaisia pohdintoja ei ole esiintynyt. Laki lähtee siitä, että jos ei pysty maksamaan sakkojaan tulee muuntorangaistus", Siltanen sanoo.
Oikeusministeriössä parhaillaan valmisteltava muuntorangaistuslainsäädännön muutosesitys ei ehdi purra tähän ruuhkaan. Keväällä eduskunnalle annettava esitys lyhentäisi muuntorangaistusten pituutta noin kolmanneksella.
Ongelmia luvassa
Siltanen myöntää, että sakkovankiryöppy tulee aiheuttamaan lisäongelmia "jo muutenkin ahtaasti asuville vangeille".
"Järjestelmämme on kuitenkin sellainen, että vankilat ottavat vastaan kaikki ne, jotka niihin passitetaan", hän sanoo.
Eniten "sakkolaisia" on kokemusten mukaan etelässä ja etenkin Helsingissä. Suurimmat paineet kohdistuvat niiden vankiloihin.
Siltasen mielestä vankiloiden tulisikin sopia jonkinlaisesta tasaamisjärjestelmästä pelättyjen ruuhkien hoitamiseksi.
Keinot vähissä
Oulun vankilan johtaja Sauli Hautakangas myöntää ongelmien kasaantuvan etelään. "Mutta meillekään ei ylimääräisiä mahdu. Tämä on tosiasia."
Hänen mielestään "keinot ovat vähissä, ja on elettävä tilanteen mukaan".
"Mitään erityisiä sakkovankiosastoja ei tulla perustamaan", Hautakangas sanoo.
Oulun vankilassa on tällä hetkellä 110 vankia. Vankipaikkoja on 89.
Varsinkin vartijat ovat varoitelleet usein ja äänekkäästi vankiloiden heikentyneestä turvallisuudesta - ei pelkästään yliasutuksesta johtuen vaan myös siksi, että vankiaines on entistä väkivaltaisempaa. Oulun vankilakahakat ja Pelson väkivaltaisuudet ovat siitä esimerkkejä.