Samalla kun vankien määrä suomalaisvankiloissa lisääntyy, lisääntyvät myös vankien terveysongelmat. Vain pieni osa rangaistuksensa kärsimisen aloittavista vangeista on terveitä.
Vankien terveydenhuolto ontuu, koska voimavaroja on liian vähän. Esimerkiksi Oulun ja Pelson vankiloissa ei ole vakituista lääkäriä. Vankeja hoitavat viransijaiset. Oulun vankilassa lääkärin vastaanotto on kerran viikossa. Myös terveydenhoitajista on pulaa.
Oulun vankilan lääkärinvirka on ollut haussa kahteen otteeseen. Kiinnostus on ollut olematonta: ei edes yhtään kyselyä ole tullut.
Vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri Heikki Vartiainen sanoo syyksi palkkauksen. "Kukaan ei hae paikkaa, jos ylilääkärin virasta maksetaan 3 800 euroa kuukaudessa."
Samat oikeudet
Vartiainen muistuttaa, että vangeilla on samat oikeudet terveydenhuoltoon kuin kenellä tahansa suomalaisella. Kukaan ei hänen mielestään jää kuitenkaan hoidotta.
"Akuutit tapaukset hoidetaan, mutta kuntoutukseen ei ole aina mahdollisuuksia", Vartiainen sanoo.
Vartiainen uskoo tilanteen paranevan tai ainakin selkiintyvän, kunhan uusi vankeuslaki astuu voimaan lokakuun alusta. Vankien terveydenhuollosta tulee lain voimaan astumisen jälkeen itsenäinen organisaatio.
"Asiat eivät ole sen jälkeen vankiloiden johtajien käsissä, vaan niitä ryhdytään hoitamaan puhtaasti lääketieteellisin perustein", hän sanoo.
Yhdeksi keinoksi kohentaa vankien terveydenhuoltoa on esitetty sen rahoituksen liittämistä osaksi laajempaa valtakunnallista järjestelmää.
Vartiainen sanoo, että syrjäytyneisyyteen liittyvät vakavat terveysongelmat lankeavat yhä enenevässä määrin vankeinhoidon terveydenhuollon hoidettaviksi.
"Vangit ovat entistä syrjäytyneempiä. He ovat marginaalissa ja kaiken ulkopuolella. Samalla huume- ja muut päihdeongelmat ovat voimistuneet. Tällaiset ihmiset eivät hoida terveyttään. Nämä asiat liittyvät yhteen", Vartiainen sanoo.
Vankien mielenterveysongelmat ovat yli kaksinkertaiset normaaliväestöön verrattuna. Erilaisia psykooseja esiintyy vangeilla yli kolme kertaa enemmän kuin normaaliväestöllä.
Vakavasti häiriintyneitä, jopa kroonisesti skitsofreenisiä vankeja potilaita joutuu päihderiippuvuuden takia vankilaan, koska heidän tuomionsa ovat niin lyhyitä, ettei heille tehdä mielentilatutkimusta.
Suurin osa suomalaisvangeista istuu alle kuusi kuukautta.
Vankiloiden lisääntynyttä väkivaltaa mielenterveysongelmat eivät yksin selitä. Vartiaisen mielestä suurempi syy on vankiloissa käytävä huumekauppa.
"Huumevelkoja peritään hyvinkin väkivaltaisesti", Vartiainen sanoo.
Lyhyt elämä
Rikollisen elämäntavan omaksuneen ja vankilakierteessä olevan vangin odotettavissa oleva elinaika on ainoastaan 43 vuotta. Se on samaa tasoa kuin heikossa kehitysmaassa.
Vankiloiden ahtaus on Vartiaisen mielestä todellinen ongelma mahdollisessa pandemiatilanteessa.
"Mikäli lintuinfluenssa muuttuisi ihmisestä toiseen tarttuvaksi, ahtaissa vankiloissa se lehahtaisi todella nopeasti", Vartiainen sanoo.
Vankeinhoitolaitos on varautunut tähänkin mahdollisuuteen, ja ohjeet sen torjumiseksi on laadittu. Tärkein keino olisi rajoittaa liikkumista vankiloista ulos ja vankiloihin sisälle.