Lokakuun alussa voimaan tuleva laaja vankeuspaketti vaatii vielä täydentämistä. Lainvalmistelijoiden mukaan paketista uupuu yhä vankien muutoksenhakuoikeutta koskevat tarkennukset. Niistä hallitus aikoo antaa esityksensä eduskunnalle syksyn aikana.
Seitsemän vuotta valmisteltu vankeinhoidon uudistus sisältää kaikkiaan 22 lakia. Lakipaketin keskeinen päämäärä on vähentää rikoksen uusimista ja auttaa vapautuvaa vankia sopeutumaan normaalielämään.
Jatkovalmistelun tarkoituksena on parantaa vangin oikeusturvaa uuden perustuslain vaatimalla tavalla. Lain mukaan kansalaisilla pitää olla oikeus valittaa viranomaisten tekemistä päätöksistä, jotka koskevat heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.
- Tarkoituksena ei ole luoda yksilöllistä valintataloa, jota vangit voisivat käyttää piruuttaan viivyttääkseen rangaistustaan, eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Tuija Brax luonnehtii.
- Vaikka se ei tässä lakikokonaisuudessa olekaan iso asia, vaatii se kuitenkin sen verran huolellista työtä, että oli järkevää erottaa se tästä paketista.
Rikoksen uusiminen kuriin
Vankeinhoidon uudistus pienentäisi kiven sisällä istujien määrää aluksi sadalla, kymmenen vuoden kuluessa kahdellasadalla. Tämä taas säästäisi valtion varoja ainakin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.
Rikoksen uusimisen vähentämiseksi istumaan tulevalle vangille tehdään yksilöllinen vankeussuunnitelma yhdessä viidestä uudesta aluevankilasta joko Riihimäellä, Mikkelissä, Turussa, Kuopiossa tai Oulussa. Niiden alaisuudessa toimivat nykyiset parikymmentä Suomen vankilaa.
- Yksittäiset laitokset tulevat erikoistumaan tiettyihin toimintoihin, lakipaketin toinen päävalmistelija Ulla Mohell kertoo.
- Aluevankilassa oleva sijoittajayksikkö päättää esimerkiksi siitä, että vanki käy valmentavan ammattikurssin täällä, sen jälkeen menee päihdekuntoutukseen tuonne ja vapautuu sitten avolaitoksesta tuolla.
Suurin osa päihdeongelmaisia
Uusimpien arvioiden mukaan vangeista jopa yli 80 prosenttia kärsii päihdeongelmista. Lisäksi noin puolella on ADHD tai jokin muu keskittymishäiriö. Näitä vankeja olisi tarkoitus auttaa ja kuntouttaa jo vankila-aikana.
- Tämä ei ole mitään paapomista, vaan pragmaattista ajattelua. Kyse on siitä, että autamme näitä ihmisiä, jotta meillä kaikilla olisi turvallisempi olla, kun he vapautuvat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Brax kuvaa.
Onnistunut vapautuminen edellyttää kriminaalihuollon ja kuntien tiivistä yhteistyötä. Kuntien kontolle jää kuitenkin muun muassa vapautuvan vangin asumisen ja esimerkiksi päihdekuntoutuksen järjestäminen.
Oikeusministeriössä on kuitenkin varsin valoisa kuva pientenkin kuntien kyvystä huolehtia vapautuvista.
- Pienet kunnat ovat olleet sitä mieltä, että heidät kannattaa ehdottomasti hoitaa ja mahdollisimman hyvin. Yleisnäkökulma on hyvin rationaalinen: kannattaa vähän pienemmällä satsauksella hoitaa nyt, kuin huomattavasti kalliimmalla myöhemmin, jopa yli sukupolvien, sanoo neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen.