Mikä yhdistää norjalaisia, japanilaisia ja suomalaisia? Yhtenä asiana ainakin lehtien lukeminen. Norja, Japani ja Suomi ovat maailman kärkikolmikko, kun maiden asukasluku suhteutetaan sanomalehtien levikkeihin.
Suomalaisten asema lehdenlukijakansana näyttää myös säilyvän vahvana. Tiistaina julkistetun kansallisen mediatutkimuksen mukaan 12 vuotta täyttäneet suomalaiset lukevat keskimäärin 11:tä lehteä. Sanomalehtiä niistä on kolme, aikakauslehtiä kahdeksan.
Suomalaisten lukuintoa voi osaksi selittää lehtien laadulla, mutta kyse on selvästi myös kansallisesta perinteestä. Lukuhaluhan näkyy meillä myös kirjastojen korkeissa lainausluvuissa.
Kansanluonne ei yleensä kelpaa tieteessä ilmiöiden selittäjäksi, mutta väistämättä sekin mieleen tulee. Kun jossain muualla maailmassa keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä innokkaasti ryhmissä, suomalainen ottaa eteensä kirjan tai lehden ja vetäytyy sen kanssa pöydän ääreen, nojatuoliin tai sohvan nurkkaan omaan rauhaan.
Suomalaisen lukuperinteen säilymisessä on kyse kustantajien pärjäämisestä mutta myös suuremmista asioista. Parisen vuotta sitten Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus osoitti, että sanomalehtien säännöllinen lukeminen oli yhteydessä hyvään lukutaitoon. Selvästi heikoin lukutaito niin sanotuissa Pisa-tehtävissä oli nuorilla, jotka eivät lukeneet lehtiä koskaan.
Tutkimuksen yllättävin tulos oli kuitenkin se, että sanomalehtien lukemisaktiivisuus oli yhteydessä myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamiseen ja ongelmanratkaisuun. Arvokasta lukuperinnettä kannatta vaalia huolellisesti.