Va­ni­kas­ta vah­vis­tus­ta kou­lu­päi­vään

"Vau", toteaa ensimmäisten joukossa välipalatarjoiluun ehtinyt poika Niva-Kaijan koululla Nivalassa. Ihastuksen huudahduksen aiheuttaa sinä päivänä tarjottu kinkkuleikkele, jota on jäänyt edelliseltä koulupäivältä. Yleensä välipala on pelkkää näkkileipää ja ravintorasvaa sekä maitoa ja vettä.

_
_

"Vau", toteaa ensimmäisten joukossa välipalatarjoiluun ehtinyt poika Niva-Kaijan koululla Nivalassa. Ihastuksen huudahduksen aiheuttaa sinä päivänä tarjottu kinkkuleikkele, jota on jäänyt edelliseltä koulupäivältä. Yleensä välipala on pelkkää näkkileipää ja ravintorasvaa sekä maitoa ja vettä.

Iltapäivällä kello 13.50 koulun ruokalaan pyrähtiää runsaat sata välipalan syöjää. Heillä on välipalaan oikeus, kun koulupäivä on pitempi, jopa kahdeksasta neljään. Lounas on syöty joko kello 10.35 tai 11.35. Koulupäivän päättymiseen on siis aikaa vielä jokunen tunti.

Välipalan syöjien määrä riippuu päivästä. Loppuviikolla koulupäivä on lyhyempi ja välipalan tarvekin vähäisempi.

Niva-Kaijan koululaiset eivät valita vaatimatonta välipalaa, vaan syövät sen suurella mielihalulla. Kaikille ei tarjota sitäkään. Kunnat ovat säästöpaineissaan pudottaneet pois koululaisten välipaloja.

Niin oli käydä myös Niva-Kaijan koululaisille. Kaupunki ei varannut enää määrärahaa koululaisille maksuttomaan välipalaan. Siitä syystä välipala poistettiin yhdeltä keskustan alakoululta ja lukiosta. Sivukylän kouluilla välipalaa ei ole tarjottukaan.

Niva-Kaijan eli yläkoulun vanhempainyhdistys vaati, että välipalakäytäntö palautetaan ja sai tahtonsa läpi.

Myös terveydenhoitajien ja muun henkilökunnan toivomus oli, että välipalakäytäntö palautetaan ainakin yläasteelle ja niille oppilaille, joiden lounaasta on kulunut kolme tuntia ja koulu jatkuu edelleen.

Käytäntöä voidaan Nivalan kaupunginhallituksen päätöksen mukaan jatkaa, jos se on mahdollista perusopetukseen osoitetun määrärahan puitteissa.

Niva-Kaijan koulun on säästettävä välipalaan kuluva raha muualta. "Laskennallinen kustannus on 7 400 euroa vuodessa. Se pitää säästää oppikirja- tai kalustomäärärahasta", linjaa rehtori Jukka Viitasalo.


Välipala osa oppilashuoltoa


Viitasalo pitää koululaisten välipalaa aivan välttämättömänä oppilaiden hyvinvoinnin kannalta. "Se on osa oppilashuoltoa."

"Sen puute aiheuttaa lieveilmiöitä. Oppilaat pyrkivät korvaamaan sen karkilla tai muilla makeilla välipaloilla. Painetta on myös lähteä kylille. Välipalaa lähdetään hakemaan kaupungilta kesken koulupäivän."

Keittäjä Kaisa Kaarlela ja ruokapalvelutyöntekijä Katja Pääkkö tietävät, että joku pärjää yhdellä näkkileipäpalalla lopun päivän. Toisen nälkäiseen suuhun katoaa näkkäreitä melkoinen pino.

"Emme rajoita määrää", vakuuttaa Kaisa Kaarlela.

"Tottakai tarvitsen välipalaa, koska on nälkä", kahdeksasluokkalainen Jaakko Poikkimäki sanoo. Matti Oja samalta luokalta lisää, että koulupäivä on pitkä. Sitten on vielä puolen tunnin tai tunnin bussimatka kotiin.

"Näkkäri on ihan hyvää, ei se kyllästytä", he toteavat. Matti Oja laittoi leipänsä päälle myös leikkelettä, kun sitä sattui olemaan.

Pojille oli maistunut myös lounasruoka. Tarjolla oli perunasoselihapataa. Aterialla pojat söivät myös leipää. "Vellit eivät joskus maistu", Poikkimäki myöntää.

Ilona Nuolioja kahdeksannelta luokalta syö välipalaansa Iina Erkkilän ja Asla Ohtamaan seurassa.

Nuolioja käy välipalalla silloin, kun tulee nälkä. "Yleensä, jos koulupäivä kestää kolmeen tai neljään."

"Näkkileipä maistuu hyvälle, mutta voisi välipala olla vähän monipuolisempaakin. Leipävalikoimaa voisi laajentaa. Pehmeä ruisleipä maistuisi", hän ehdottaa.

Nuolioja syö myös kunnon lounaan koulussa. Vellilounastakaan hän ei moiti. Lautasellinen velliä vilahtaa mahaan mainiosti.

Ilmoita asiavirheestä