Vanhusten hyvinvointivertailussa Suomi jää kauas Ruotsista ja Norjasta. Vanhuspalvelulain pitäisi vastata puutteisiin. Toivottavasti säästötoimet eivät vesitä sen toimeenpanoa.
Kansainvälinen vanhusten hyvinvointia vertaileva tutkimus on surullista luettavaa Suomen kannalta. Suomi sijoittuu siinä vasta sijalle 15. Parhaiten vanhusten asiat hoituvat naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa.
Suomen vanhusten huono tilanne on ollut tiedossa vuosia. Siitä syystä maahan säädettiin vanhuspalvelulaki, joka astui voimaan tämän vuoden heinäkuun alussa. Lain pitäisi vastata niihin puutteisiin, joita vertailussa ilmeni.
Toivottavasti näin tulee tapahtumaan eivätkä julkisten menojen säästöt vesitä lakiin kirjattujen hyvien aikomusten toteuttamista.
Vanhusten asiaa ajava HelpAge International -järjestö vertailee globaalilla ikäindeksillä vanhusten toimeentuloa, terveyttä, koulutusta sekä elämän laatua eri maissa.
Tuoreessa selvityksessä muut Pohjoismaat Tanskaa lukuunottamatta menestyivät Suomea paremmin. Jopa Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Englanti, joita ei ole pidetty vanhusystävällisinä, ohittivat Suomen.
Suomen sijoitusta heikensivät etenkin alhainen koulutustaso ja naisten pienet eläkkeet. Suomalaisvanhuksissahan on edelleen suuri joukko niitä, jotka saavat vain kansaneläkettä.
Myös suomalaisvanhusten terveiden elinvuosien määrä on selvästi lyhyempi kuin vertailussa paremmin menestyvissä maissa. Kuusikymppinen elää keskimäärin 24 vuotta, terveenä kuitenkin vain 17,4 vuotta.
Vanhusten asemasta on Suomessa puhuttu paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syy on selvä: jopa viranomaisten selvityksissä on jouduttu myöntämään, etteivät vanhusten asiat ole sillä tasolla kuin niiden nykykäsityksen mukaan pitäisi olla.
Hoidon tasossa ja saatavuudessa on puutteita, jotka heikentävät hyvinvointia.
Virheellisten toimintatapojen vuoksi vanhukset ovat liian usein väärään aikaan väärässä paikassa. Silloin kun ikäihminen pärjäisi vielä kotona, kotihoito ei ole riittävän kattavaa. Kun kotona ei enää tule toimeen, oikeanlaisen palvelun hoitopaikkaa on vaikea saada. Tämä johtaa joidenkin suoranaiseen heitteillejättöön ja toisten liian raskaaseen hoitoon.
Vanhusten ongelmat tulevat kärjistymään lähivuosikymmenien aikana, sillä ikäihmisten määrä kasvaa. Maailmassa arvioidaan olevan vuonna 2020 jo miljardi yli 60-vuotiasta.
Suomi vanhenee vauhdilla. Aktiiviväestön määrä suhteessa vanhusväestöön vähenee. Kun vanhusten asioita ei ole saatu kuntoon paremman huoltosuhteen oloissa, herää pelko, ettei niitä saada kohennettua vaikeutuvassakaan tilanteessa.
Vanhuspalvelulain pitäisi edistää ikääntyvien ihmisten hyvinvointia ja vastaa juuri niihin haasteisiin, jotka HelpAgen vanhusvertailusta nousivat pintaan. Laki on kuitenkin varsin ympäripyörä aikomus tehdä asioille jotain.
Jos kuntien taloutta ei saada terveelle uralle, hyväkin tahto panna vanhusten olot kuntoon saattaa hukkua säästöjen syövereihin.