Oulun vanhustenhuolto tarvitsee kipeästi lisää henkilökuntaa. Jos hoitohenkilökunnan perusmitoitukseen kuuluvia, nykyisin työllistetyille varattuja paikkoja ei saada vakinaistettua, heikkenee tilanne entisestään.
"En edes uskalla ajatella, mitä tapahtuu, jos ei näitäkään virkoja saada. Joudumme tinkimään hoidosta ja tekemään vain sen, mikä on ikäihmisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta tärkeätä", Hiirosenkodin ylihoitaja Raija Asikainen sanoo.
Pahimmissa tilanteissa kuutta hoivaa kaipaavaa vanhainkodin asukasta hoitaa Hiirosenkodissa yksi ainut työntekijä
"Tilanne on erittäin huono", Asikainen sanoo.
Sosiaali- ja terveyslautakunta tehnee kokouksessaan tänään 28.8.2003 ehdotuksen 22 työllistetyn virkojen vakinaistamisesta. Lautakunnan puheenjohtajan Raimo Järvenpään mukaan viroista aiheutuvat kulut eivät kuitenkaan mahdu kaupunginhallituksen antamiin budjettiraameihin. Perusteltujen lisätarpeiden listalle asia asetetaan kärkipäähän. Kaupunginhallitus päättää asiasta marras - joulukuun vaihteessa.
Työllistetyistä pulaa
Oulun kaupungin mukaan 22 vanhustenhuollossa työskentelevän työllistetyn vakinaistaminen nostaisi henkilöstön määrän hyväksi suhteessa palvelujen tarpeeseen. Tämä helpottaisi tilannetta myös Hiirosenkodissa, mutta laskennallinen henkilöstömäärä jäisi Asikaisen mukaan edelleen noin kuuteen hoitajaan kymmentä asukasta kohden.
Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan hyvän palvelutason saavuttamiseksi tarvitaan kahdeksan hoitajaa kymmenelle asukkaalle. Tällä hetkellä Hiirosenkodissa on laskennallisesti reilut viisi hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden. Sairaspoissaolot kuitenkin romuttavat tilanteen useamman kerran kuussa.
"Seitsemän olisi jo melko hyvä luku, kahdeksan ehkä jo vähän turhankin kanssa", Asikainen sanoo.
Oulun kaupungin vanhustyö pitää henkilökunnan lisäämistä ensi vuoden menoarviota laadittaessa ensisijaisena tavoitteena.
Työllistettyjen vakinaistaminen olisi sairaala- ja laitoshoidon palveluyksikköpäällikkö Heikki Pirttiahon mukaan tärkeää, koska paikoista on tänä vuonna kyetty täyttämään vain kolmannes ja tuleva syksy näyttää entistä pahemmalta. Ammattitaitoisen henkilökunnan sijaan joudutaan ottamaan kouluttamatonta hoitohenkilökuntaa.
"Käytännössä työllistettyjä sairaanhoitajia ei löydä vaikka kuinka hakisi. Työvoimatoimistot tarjoavat ei-oo:ta."
Hänen mukaansa henkilöstöpula aiheuttaa suuren loven laitosten toimintaan, mutta vaihtoehdot ovat vähissä.
"Määrärahat näitten paikkojen täyttämiseen muilla keinoilla eivät riitä alkuunkaan. Meillä on taattu budjetinylitys muutenkin tänä vuonna jo 800 000 eurolla."
Työllistettyjen vakinaistamiseen tarvittaisiin vähintään 600 000 euroa lisärahoitusta.
Raija Asikainen penää myös valtiollista vastuuta.
"Valtion tulisi normittaa tarvittavan henkilökunnan määrä nykyisen suosituksen sijaan. Silloin tavoitteisiin olisi päästävä. Vaikka ymmärrän toki, että paikallisten olojen merkitystä korostetaan."
Pallo kaupungilla
Maan laajuisesti vanhustenhuollon koti- ja laitoshoitoon tarvittaisiin sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan edelleen noin 4500 uutta virkaa, jotta suositusten mukainen palvelutaso saavutettaisiin.
Tavoitteeseen on pyritty muun muassa nostamalla kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle ohjattavia valtionosuuksia ensi vuonna reilulla kolmellatoista prosentilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön vanhustenhuollon ylitarkastajan Viveca Arheniuksen mukaan pallo on valtion kädenojennuksen jälkeen kunnilla.
"Näitten rahojen on laskettu riittävän valtakunnallisesti puuttuvien virkojen täyttämiseen. Loput varat kuntien pitäisi laittaa omasta pussistaan", hän sanoo.
Raimo Järvenpään mukaan Oulu ei valtionosuuksista liiemmin hyödy. Eivätkä rahat ole korvamerkittyjä.
"Valtionosuudet jakautuvat kovin epätasaisesti kuntien kesken, eikä Oulu varakkaana kaupunkina voi rakentaa näitä asioita lainkaan valtionosuuden varaan."