Vanhustenhuollon henkilöstö kokee olevansa ahtaalla. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vanhustenhuollon työntekijöiden työ on ruumiillisesti raskasta ja vaativaa. Vanhainkotien ja terveyskeskusten vuodeosastojen potilaat ovat aiempaa huonokuntoisempia ja moniongelmaisempia.
Vanhustenhuollon työntekijät eivät aina pysty tekemään töitään niin hyvin kuin haluaisivat, koska heitä on liian vähän. Tutkimuksessa he arvioivatkin palvelujen laadun huonommaksi kuin muualla sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi moni koki ettei voi juuri vaikuttaa omaan työhönsä tai työoloihinsa. Työntekijät eivät kokeneet työtään niin palkitsevaksi kuin muilla aloilla.
Terveyskeskusten vuodeosastojen työntekijöistä lähes 40 prosenttia arvioi, ettei pysty työskentelemään eläkeikään asti.
Toisaalta esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastojen työntekijät kokevat työssään usein iloa ja mielihyvää ja saavat palautetta potilailta. Työntekijät myös pääsevät kohtuullisen hyvin koulutukseen.
Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005 -tutkimus julkaistiin tiistaina Helsingissä.
Työntekijät haluavat
aikaa potilaalle
Työterveyslaitoksen tutkija Marjukka Laine sanoo, että tutkimus tukee aiemmin julkaistujen tutkimusten tietoja vanhustenhoidon ongelmista. Keinoja auttaa työntekijöitä jaksamaan olisivat hyvä johto ja töiden organisointi sekä mahdollisuudet joustoihin, kuten osa-aikatöihin.
- Joustot eivät onnistu, jos työntekijöitä on liian vähän, Laine sanoo. Työntekijöiden vähyys näkyi tutkimuksessa muun muassa siten, että terveyskeskusten vuodeosastojen työntekijät kärsivät kiireestä enemmän kuin muut. Toisekseen vanhustenhuollossa väen ja ajan puute estävät joissakin tilanteissa toimimisen eettisesti ja moraalisesti oikein.
Vanhustenhuollon työntekijöiden mielestä vanhusten itsemääräämisoikeutta ei kyetä kunnioittamaan tarpeeksi. Vanhus esimerkiksi syötetään nopeasti tai kuskataan suihkuun, sen sijaan että hän saisi toimia omatoimisesti ja aikaa olisi myös jutustelulle ja muulle huolenpidolle.
Päiväkodeissa usein hauskaa
Työterveyslaitoksen mukaan parhaat sosiaali- ja terveysalan työolot ovat päivähoidossa ja avoterveydenhuollossa. Näillä aloilla työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä ja työaikoihin, he ovat tyytyväisiä työnsä laatuun ja varsin moni arvioikin jaksavansa eläkeikään asti.
Tutkimuksen mukaan erot työhyvinvoinnissa alan sisällä vaihtelevat paljon.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ovat sitoutuneet vahvasti työhönsä ja työssä on paljon myönteistä. Kolme neljästä tulee iloiseksi ja tuntee mielihyvää asiakas- ja potilastyössä. Yhtä moni kertoo pystyvänsä tekemään työnsä niin hyvin kuin haluaa.
- Noin puolet sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä jaksaa hyvin, mutta kymmenisen prosenttia kokee olevansa uuvuksissa, professori Gustav Wickström sanoi.
Esimerkiksi potilaiden moniongelmaisuus vie työntekijöiden voimia. Yksikin alkoholin tai lääkkeiden väärinkäytöstä ja mielenterveysongelmista muiden sairauksien lisäksi kärsivä vuodepotilas vaatii paljon aikaa ja hoitoa.
Kolmannes pitää työtään ruumiillisesti raskaana. Laineen mukaan erityisesti vanhusten ja pitkäaikaissairaiden potilaiden nostelu ja siirtely koetaan raskaaksi.
Kiire ja tekemättömien töiden paine ovat pahentuneet sosiaali- ja terveysalalla vuodesta 1992. Henkilöstöä on liian vähän ja siksi aikaa ei riitä aina edes taukojen pitämiseen.
Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin kyselylomakkeilla valtakunnallisella otoksella vuonna 2005. Otos oli 5 000 ja vastaajia 2 870. Vastausprosentti oli 67. Kyselytutkimus on jatkoa vuosina 1992 ja 1999 tehdyille selvityksille.