Ikäihmisten laitoshoidossa on edelleen suuret laatuerot, sanoo geriatrian emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä.
Tämä on hänen mukaansa yksi syy, miksi vanhustenhoidon ongelmia ei saada Suomessa kuntoon.
”Muutosta parempaa kyllä tapahtuu, mutta sitä ei tapahdu joka paikassa. Laatuerot eri puolella maata ovat turhan isot”, hän sanoo.
Kivelän mukaan ilmiössä on kyse myös ikärasismista. Ikäihmisten pitkäaikaista laitoshoitoa ei arvosteta tarpeeksi.
”Pitkäaikaishoidon aliarvostus näkyy jo alan koulutusohjelmissa. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien koulutuksessa keskitytään keski-ikäisten hoitoon ja parannettavissa olevien sairauksien hoitoon. Pitkäaikaissairauksien ja vanhusten hoitoon liittyvää koulutusta on aivan liian vähän.”
Kivelä korostaa, että pitkäaikaista laitoshoitoa vaativien seniorikansalaisten hoitotyö on äärimmäisen vaativaa.
Vanhusten hoitaminen vaatii paitsi ammatillista osaamista, mutta myös henkistä kypsyyttä ja kykyä ymmärtää ikääntymistä ja vanhuutta.
Oulussa vanhustenhuollon laatu on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tehotarkkailussa. Ongelmia ovat aiheuttaneet muun muassa se, että tehostetun palveluasumisen paikkoja on jouduttu odottamaan pahimmillaan yli puoli vuotta.