Pääkirjoitus

Van­hus­ten vil­voit­te­lu käy naa­pu­ri­avus­ta

Pitkään jatkunut helteinen sää on koetellut ihmisiä, erityisesti ulkotyöntekijöitä, sairaita ja vanhuksia.

Pitkään jatkunut helteinen sää on koetellut ihmisiä, erityisesti ulkotyöntekijöitä, sairaita ja vanhuksia. Mediassa on viime viikot annettu kilvan enemmän tai vähemmän tieteellisiä neuvoja siitä, miten huoneita voi viilentää, miten pukeutua, syödä ja nukkua.

Ihmisiä on varoitettu niin liiallisesta auringonotosta, nestehukasta kuin omatekoisista jäähdytinviritelmistä. Onpa palokunta rientänyt apuun, kun vauva on jäänyt lukittuun autoon. Myös pihapiirin eläinten ja lemmikien hyvinvoinnista on kannettu huolta.

Samaan aikaan monet liikuntarajoitteiset ja heikkokuntoiset vanhukset ovat olleet teljettyinä kuumiin koteihinsa. Kukaan ei käy ulkoiluttamassa, parvekkeelle ei pääse eikä pihalle uskalla mennä. Hissittömässä talossa voimat eivät riitä ulko-ovelle asti.

Pikaisesti kierroksellaan käyvistä lähihoitajista ei ole ulkoiluttajiksi, kun heidän pitää kiirehtiä seuraavaan kohteeseen. Epäilemättä myös päivittäinen suihku tuntuisi kuumuudessa kärvistelevistä ikäihmisistä miellyttävältä.

Vanhusten ulkoiluttamisnikseistä ei olekaan syntynyt mediakeskustelua. Kuitenkin juuri ikäihmiset ovat kuumuuden takia suurimmassa vaarassa.

Helle, lääkitys, huono ruokailu, neste- ja suolavajaus voivat olla kohtalokas yhdistelmä. Seurauksena voi olla uupumusta ja sekavuutta puhumattakaan sairauskohtauksesta. Terveydenhuollon apuun kääntyneet vanhukset on ensiavun jälkeen jouduttu useimmiten käännyttämään takaisin kuumiin koteihinsa.

Yksin asuvia vanhuksia ei pidä jättää oman onnensa nojaan. Omaisten, naapureiden ja ystävien on syytä huolehtia, ettei kukaan vanhus paahdu kodissaan piittaamattomuuden takia. Pienestä vaivasta on nyt suuri apu.