Terveyskeskusten päivystyksissä ei aina tunnisteta ikäihmisten todellisia vaivoja, sillä geriatristen eli vanhuslääketieteen potilaiden oireet voivat olla taudille epätyypillisiä tai joskus puuttua kokonaan.
"Iäkkäällä potilaalla voi olla keuhkokuume, mutta ei kuumetta, tai hänellä voi olla sydäninfarkti, mutta ei kipuja. Sen sijaan ainoana oireena voi olla äkillinen sekavuus", kuvailee ylilääkäri, geriatri Jouko Laurila Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Hän puhui keskiviikkona Pohjolan lääkäripäivillä Oulussa.
Iäkkäiden potilaiden todellisen sairauden tunnistamista ei helpota sekään, että päivystyksessä potilasta vastassa on usein kokematon lääkäri, joka taas epävarmana lähettää potilaan eteenpäin keskussairaalaan. Vaikka iäkkäille potilaille tehdään enemmän esimerkiksi röntgentutkimuksia, osuu diagnoosi nuorempia potilaita harvemmin oikeaan.
"Päivystyksessä käy paljon potilaita, joilla on vain yksi vaiva. Iäkkäät potilaat ovat päivystyksessä haasteellisia, sillä heillä voi olla useita pitkäaikaisia sairauksia, monia eri lääkkeitä ja muistihäiriöitä. Joskus vaiva ei edes ole lääketieteellinen vaan esimerkiksi yksinäisyys. Yllättävän paljon ongelmia aiheuttaa myös vanhusten lisääntyvä alkoholismi", Laurila kuvailee.
Hänen mukaansa lääkäreillä on myös nihilististä ja vieroksuvaa suhtautumista iäkkäitä potilaita kohtaan, ja tämä voi osaltaan vääristää diagnoosia.
Laurilan mukaan geriatrisia, yli 75-vuotiaita potilaita, on yleispäivystyksissä noin 20 prosenttia. Määrä kuitenkin lisääntyy väestön ikääntyessä.
Ikä ei ole hoidon kriteeri
Oulun yliopiston geriatrian professorin Timo Strandbergin mukaan pelkkä ikä ei ole kriteeri hoitoa tai sen tavoitteita mietittäessä. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien tai niiden riskitekijöiden hoito ei riipu iästä. Verenpainetaudin kohdalla nykykäytäntönä on, että 65-80-vuotiaita verenpainepotilaita hoidetaan samoin perustein kuin nuorempia. Yli 80-vuotiaiden kohdalla hoitoratkaisut tehdään yksilöllisesti.
Strandbergin mukaan ikäihmisten tutkimuksia ei pidä iän takia säästellä, mutta potilaan yleinen ennuste tulee kuitenkin huomioida.
"Iäkkäät potilaat eivät voi odottaa tutkimuksia, eikä vanhuspotilasta voi jättää viikoiksi makaamaan. Laitoshoito on kallista, ja jos se voidaan estää, kaikki paukut pitää ottaa tutkimuksissa käyttöön. Niissä voi löytyä syy, johon voidaan vaikuttaa geriatrisesti pienillä tempuilla", Strandberg korostaa.
Tutkimusten mukaan esimerkiksi valtimotauti voi olla yllättävän usein monien ikäihmisten tautien ja jopa depression taustalla. "Tämä selviää, kun aivojen magneettikuvauksissa näkyy verisuonimuutoksia. Joissakin tapauksissa kohonnut verenpaine vaurioittaa pidemmän ajan kuluessa aivoja, ja tällöin se voi olla jopa lonkkamurtumien riskitekijä. Tätä on tutkittu vähän, eikä yhteyttä aina hoksata, koska se on kaukana."
Valtimosairauksien huomaamista vaikeuttaa se, että ne kehittyvät hitaasti, kymmenien vuosien aikana. Yleensä hoito aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun vaurioita on jo syntynyt.