Väestön ikääntyminen kasvattaa palveluasuntojen tarvetta. Julkisen rahoituksen vähentyessä kunnat ovat siirtyneet yhä enemmän käyttämään yksityisten tarjoamia palveluita.
Esimerkiksi Kuusamossa jo yli puolet vanhuspaikoista on yksityisellä puolella. Lisää kuitenkin tarvittaisiin, sillä kaupungin vanhus- ja vammaistyön voimavarat eivät riitä asumisen järjestämiseen.
Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston päällikkö, sosiaalineuvos Marja-Leena Kärkkäinen peräänkuuluttaa julkisen vallan vastuuta vanhusten asumispalveluiden rahoituksessa ja järjestämisessä.
"Kun julkinen rahoitus ei tule vastaan, yksityiset palvelut ovat ainoa keino. Toisaalta se voi johtaa palvelujen kallistumiseen niin, ettei kaikilla eläke niihin riitä."
Yksityistäminen ei
yksistään ihastuta
Julkista rahoitusta vanhusten asumispalvelujen investointiin on ollut viime vuosina käytössä vähän. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset säätiöille ja yhdistyksille ovat nekin vähentyneet.
"Vuodelle 2006 ei sosiaali- ja terveydenhuollon investointien rahastoon ei ole yhtään euroa", Kärkkäinen kertoo.
Hän ei ole täysin ihastunut siihen, että vanhusten asumispalveluita yksityistetään.
"Se, että palvelut joutuvat markkinavoimien valtaan, ei ole vain hyvä asia."
Kuusamon kaupungilla on yksikköjä ympärivuorokautiseen, valvottuun ja tilapäiseen asumiseen ja kuntoutukseen. Yksityisiä palveluntuottajia on kolme. Kaupungin tiukka linja vanhusten asumispalveluissa on johtanut vaikeaan tilanteeseen. Yksityisen puolen tarjontaa ei ole tullut toivotulla tavalla, eikä kaupunki ole varautunut omaan tuotantoon.
Vanhuksia
ylipaikoilla
Valtakunnan tasoon verrattuna Kuusamossa on vanhusten asumispalvelupaikkoja keskimääräistä vähemmän. "Kuusamo on poikkeuksellinen siinä, että paikkamäärä on vedetty hyvin tiukaksi ja ylitarjontaa ei ole", kertoo vanhus- ja vammaistyöstä vastaava Annikki Paloniemi.
Kuusamossa asumispalveluiden tarve on laskettu vähimmäistarpeen mukaan. Valtakunnallisesti lähdetään siitä, että ympärivuotokautista asumista olisi tarjolla noin 12 prosentille yli 75-vuotiaista. Kuusamossa sitä on tarjolla 11 prosentille. Vanhusohjelmaan on kirjattu, että kolmena seuraavana vuonna uusia paikkoja tarvittaisiin vuosittain 15, jotta tasapaino löytyisi.
Kaupunki keskittyy tilapäisiin ja kuntouttaviin asumispalveluihin. Yksityistä tarjontaa pysyvään asumiseen on, mutta sitä kaivataan lisää.
"Jostain syystä yksityinen sektori ei ole ollut kovin innostunut. Siihen lie monia syitä. Yksi on vuoden alussa käyttöön otettu palveluseteli. Kun aiemmin tehtiin kilpailuttamisen jälkeen yrittäjän kanssa pitkäaikainen sopimus, se on ollut yrittäjälle tavallaan riskitön tapa. Nyt setelissä raha kulkee asiakkaan mukana ja hän valitsee asuinpaikan. Riski on yrittäjälle toisenlainen."
Pysyvään asumiseen tarkoitettuja paikkoja on Kuusamossa 185. Niistä yli puolet on yksityisellä puolella. "Luotamme siihen, että uutta yrittäjyyttä syntyy mutta se vie aikaa."
Ylipaikoilla on nyt noin 20 ihmistä. "Kovin pitkään tilanne ei voi olla tällainen. Jos yksityiseltä puolet paikkoja ei löydy, on kaupungin ryhdyttävä toimeen."
Ylipaikkojen vuoksi vanhuksia on tavallaan väärissä yksiköissä, ja he vievät akuutin hoidon paikkoja. Ylipaikkojen takia kotihoidossa paljon hoitoa vaativien asiakkaiden määrä on kasvanut.