Raahe
Kotoaan kadonnut vanhus löytyi kuolleena Vihannissa. Kemijärvellä vanhus kylmettyi lähdettyään harhailemaan asunnostaan. Lieksassa poliisi pelasti yksinasuneen pahasti kylmettyneen vanhuksen mökistään. Nämä ja muut viimeaikaiset tapaukset ovat virittäneet keskustelua laajemmaltikin vanhusten turvallisuudesta. Tapauksia pohdittaessa on esitetty niiden syiksi niin valvonnan kuin henkilökunnan puutetta kuin yleistä välinpitämättömyyttäkin.
Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveydenalan tutkimuskeskuksesta (Stakes) pitää henkilökohtaisesti tapauksia onnettomien sattumien summana. Hänen tiedossaan ei ole suuria linjoja, jotka olisivat huonontaneet vanhustenhuollon tilannetta - joka ei tosin kovin hääppöinen ole, Voutilainen toteaa.
"Perusongelma Suomessa liittyy ennalta havaitsemiseen ja hoidon oikeaan porrastukseen. Varsinkin yksin kotona asuvien vanhusten kohdalla pitäisi osata ajoissa huomata, milloin vanhus ei kykene enää asumaan kotonaan."
Hoitohenkilökunnan vähäisyys ei ole Voutilaisen mielestä ainoa syy viimeaikaisiin tapahtumiin. Pelkästään hoitajien määrää lisäämällä ei ongelmia poisteta. Tarvitaan myös osaamista ja kykyä huomata vanhuksen tilassa tapahtuvat muutokset.
Myös Oulun läänin sosiaalitarkastaja Marja-Liisa Pelkonen haluaa uskoa tapausten osumisen samoihin aikoihin olevan pelkkää sattumaa, kuten muutama vuosi sitten lyhyen ajan kuluessa sattuneet vanhainkotien tulipalotkin olivat.
Pieniä puutteita vanhusten palveluissa kuitenkin on, Pelkonen toteaa. Varsinkin vanhusten kotipalvelua on kunnissa vähennetty viime vuosina siten, että sitä on ohjattu kiinteitä vanhusten asuntoja sisältäviin palvelukeskuksiin.
Pelkosen mukaan viimeaikaisten tapausten takia vanhusten turvallisuusasiaan kiinnitetään varmasti entistä enemmän huomiota ja asiasta keskustellaan tiiviisti sosiaali- ja terveystoimen ammattipiireissä.
"Konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole vielä päästy, mutta esimerkiksi pelastustoimen kanssa on jo tehty tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö virisi muutaman vuoden takaisen Maaningan vanhainkodin palon myötä, mutta se ei keskity ainoastaan palotilanteista pelastautumiseen. Tavoitteena on laatia turvallisuussuunnitelma jokaiseen vanhusten palveluyksikköön", hän sanoo.
Pelkonen myöntää kotona asuvien vanhusten tilanteen ongelmallisemmaksi. Vaikka vanhuksen luona käykin kotipalvelun työntekijöitä ja joissain kunnissa on organisoitu erilaisia yöpartioita, niin kaiken aikaa vanhuksen luona ei voida olla. Niinpä voi tapahtua mitä tahansa.
Vanhusten kotona asumista kuitenkin kannustetaan jatkossakin. Yksittäisistä ikävistä tapauksista huolimatta se on kaikkien kannalta parasta, miettii Pelkonen.
Konkreettiset toimenpiteet vanhusten turvallisuuden parantamiseksi kuitenkin tarvitaan. Niitä ovat Pelkosen mukaan riittävä hoitohenkilökunta sekä erilaiset apuvälineet. Kun vanhustenhuollossa on tarpeeksi henkilökuntaa, he pystyvät porrastamaan työaikoja ja antamaan myös kotiin entistä enemmän palvelua.
Kritiikkiä poliittisille päättäjille
Nykytekniikka on kehitetty jo niin pitkälle, että erilaisin turvarannekkein ja kulunvalvontalaittein pystyttäisiin takaamaan vanhusten turvallisempi elämä ilman että normaali arkielämä siitä häiriintyy. Eri asia tietysti on, suostuvatko kaikki vanhukset apuvälineitä käyttämään.
Myös Suomen lähi- ja perushoitajien liitto (SuPer) on tarttunut viimeaikojen tapahtumiin ja vaatii kannanotossaan kuntien ja valtion poliittisia päättäjiä välittömästi lisäämään koulutettua henkilökuntaa vanhustenhoitoon vanhusten turvallisuuden takia.
Lähivuosina vanhusten määrän ja hoidon tarpeen lisääntyessä jo nyt huono tilanne kärjistyy entisestään.
Lisäksi suuret ikäluokat eläköityvät, jolloin heidän tilalleen tarvitaan runsaasti koulutettua hoitohenkilökuntaa.
Superin kehittämispäällikkö Arja Niittysen mukaan riittävällä henkilökunnalla oltaisiin voitu välttää iso osa nyt ilmitulleista ikävistä tapahtumista.
Kaikissa valtakunnallisissa selvityksissä todetaan selkeästi, että vanhustyöhön tarvitaan lisää koulutettua henkilökuntaa, mutta asia on jäänyt toteamisen ja selvityksen tasolle, kritisoi Niittynen.
"Mitään ei tapahdu konkreettisesti. Jotkut yksittäinen laitokset ottavat muutaman henkilön lisää, mutta niitä tuhansia työntekijöitä joita kentälle tarvitaan ei näy. Jatkuvasti vedotaan säästöihin ja huonoon talouteen ja jätetään ihmiset melkein heitteille."
Henkilökuntaa tarvitaan lisää niin laitos- kuin avopalveluihin. Silloin myös kotona asuvia vanhuksia varten olisi mahdollista rakentaa erilaisia turvaverkkoja ja -järjestelmiä.
Niittysen mukaan kyse on ennen kaikkea rahasta. Hoitohenkilökuntaa on olemassa ja vanhustyöhön erikoistuneita hoitajia koulutetaan koko ajan. Myös lisähenkilökunnan tarve on tiedossa, nyt työtä tehdään jaksamisen äärirajoilla.
"Erityisesti tarvitaan sitä perustyöntekijää, jolla on osaamista, aikaa ja mahdollisuus hoitaa vanhuksia", Niittynen sanoo.
