Liikuntakyvyttömien vanhusten hoivaosaston lakkauttamista säästökeinona ei pitäisi ottaa edes puheenaiheeksi. Jo pelkkä ajatus on omaisten mielestä häpeäksi Oululle. Yhtä tyrmistynyt on Oulun sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpää (vas).
Kyseessä on Kontinkankaan hoivaosasto B4, jonka lakkauttamista on talven aikana väläytetty yhtenä keinona selvitä vanhustenhuollon menojen kasvusta. Mitään päätöksiä osaston lakkauttamisesta ei vielä ole.
Hoivaosastolla vierailevat omaiset eivät jaksa murehtia kaupungin budjetin toteutumisesta - enemmän heitä painaa huoli läheistensä kohtalosta. Sitä he kyllä ihmettelevät, onko kaupunki todellakin niin tiukilla, että huonokuntoisten vanhusten riepotteleminen paikasta toiseen on välttämätöntä.
Siirto on riski
Kontinkankaan hoivaosasto B4:llä hoidetaan vanhuksia, jotka eivät enää kuntoudu kotihoitoon tai vanhainkotiin. B4 on heidän viimeinen kotinsa. Hyvää hoitoa voi olla muuallakin, mutta itse siirto on suuri riski. Sen tietää omaisten lisäksi myös kokenut henkilökunta.
Paikan vaihto ja uudet hoitajat ovat dementoituneelle vanhukselle sellainen stressi, että pahimmassa tapauksessa hän voi siihen jopa kuolla."Mitään ylimääräistä elimellistä sairautta ei tarvitse olla, vanhus vain yksinkertaisesti nukkuu pois, vaikka kuinka hyvin hoidettaisiin", kertoo B4:n osastonhoitaja Hannele Pöykiö.
Osastolla on asiasta omaakin kokemusta ja ilmiön syitä on pohdittu yhdessä. "Ajateltiin, että sen täytyy olla stressi paikanvaihdosta."
Vaikkei muuton seuraus olisi ihan näin dramaattinen, vaatii se vanhukselta joka tapauksessa pitkän sopeutumisen. "Ainakin kolme kuukautta", arvioivat ylihoitaja Terttu Turunen ja sairaanhoitaja Anni Jurvakainen.
Samaa mieltä on Sisko Kivimäki, jonka veli Veikko Prokkola on B4:n potilaita. "Kymmenen vuotta häntä on siirretty paikasta toiseen. Joko taas pitäisi lähteä?", hän tuskailee.
Irmeli Ponton isä Lauri Halmetoja on ehtinyt ennen B4:sta olla neljässä eri hoitopaikassa. Vaihdot ovat aina olleet todella rankkoja. Kun Kontinkankaan hoivaosastot joka tapauksessa parin vuoden päästä tyhjennetään uuteen Intiön hoivakotiin, toivoisi Ponto päättäjiltä malttia ja ymmärrystä välttää vanhusten turhaa riepottelua tässä välillä.
Apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi rauhoittelee omaisia vakuuttamalla, ettei sellaisia vanhuksia varmasti siirretä, jotka eivät sitä kestä. "Eikä siirtoja aiota tehdä ylipaikoille."
Järvenpään mukaan esimerkiksi Hiirosen paikat ovat kuitenkin kaikki jo täynnä.
Osastosta ei päätöksiä
Ylipäätään osaston kohtalo on vielä auki. Palveluyksikköpäällikkö Heikki Pirttiaho kuitenkin kertoo, että pakkotilanteessa ollaan: viimeisten laskelmien mukaan vanhustyön sairaala- ja laitoshoidossa on tällä hetkellä noin 600 000 euron vajaus.
"Jos vanhustyön budjetista pidetään kiinni, niin jotain on pakko tehdä. Hoivaosasto yksi keinoista, joita on mietitty. Parempaakaan kohderyhmää ei ole", huomauttaa Pirttiaho.
"Paine kaupunginsairaalan lyhytaikaisosastoille on niin isot, että sieltä on mahdoton sulkea mitään yksikköjä. Toisaalta menojen leikkaaminen ei onnistu ilman toiminnan supistuksia."
Rahapula ei vaivaa vain vanhustenhuoltoa: esimerkiksi omaishoidon tukeen varatut rahat eivät riitä ja päihdehuollon varatkin olivat kiinni jo helmikuussa.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Raimo Järvenpään mielestä talousarvioon ei alunperinkään otettu todellisia kustannuksia.
Hiironniemi torjuu väitteen ja huomauttaa, että Oulun sosiaalitoimen menot ovat tälle vuodelle nousseet eniten kaupungin toimialoista eli 7,2 prosenttia. Nousu on valtakunnallista huippua.
"Ja jos katsotaan, mikä siellä sisällä on kasvanut, niin vanhustyön kasvu on 16,2 prosenttia ja mielenterveys- ja vammaispalvelujen 12,5 prosenttia."
Entä budjetin ylijäämä?
Järvenpään mukaan selitys on uuden kaupunginsairaalan vaatimat menolisäykset, joiden lisäksi on kuitenkin selvittävä kaikesta muusta. "Pelkkä loppusumma ei kerro kaikkea."
Kaupungin budjetin viime vuoden ylijäämä oli yli 60 miljoonaa euroa, joten monen mielestä kassassa olisi kyllä mistä ottaa. Hiironniemi vetoaa talousarvioon, josta on päätetty ja jossa on tarkoitus myös pysyä. Ylijäämääkään ei voi käyttää kerralla. "Kaupungin menojen kasvuvauhti on 6,6 prosenttia ja tulojen vain neljä. Jos tätä jatkuu vuosia, täytyy olla rahaa, jolla erotus katetaan."
Hoivaosastoa ei voi laittaa kerralla kiinni. Sulkemisen nopeus riippuu siitä, mistä paikkoja löytyy tilalle. Pitkäaikaishoidon laitoksissa vapautuu yleensä paikkoja vain silloin, kun edellinen potilas tai asukas kuolee. Kontinkankaalla hoivaosasto B4:n tapaisia osastoja on kolme, joissa on yhteensä 70 hoitopaikkaa.
"Jonkin verran heidän joukossaan - ei tosin välttämättä juuri B4:lla - on potilaita, jotka ovat tavallaan väärässä paikassa. He tulisivat toimeen Caritaksen tyyppisessä palvelukodissa ja mahdollisesti heitä sinne siirretäänkin. Heidän tilalleen voitaisiin sitten vastaavasti siirtää potilaita B4:ltä", kertoo Pirttiaho.