Oulun lääninhallitus on saanut useita kanteluita siitä, että alueen monista vanhusten hoitokodeista löytyy puutteita.
Maaherra Eino Siuruainen kertoo lääninhallituksen selvittävän ongelmakohdat tarkkaan heti alkuvuodesta.
Kanteluiden kohteena on ollut muun muassa vanhusten ruoka- ja hygieniapalvelut.
"Erään yksityisen hoivakodin vanhuksilta laskutettiin ohi kaikkien sopimusten shampoita, saippuoita ja pieniä palveluita. Näin yrittäjä sai toiminnalleen lisäkatetta", Siuruainen huokaa.
Lääninhallitus on asiassa keskeinen toimija, koska se myöntää hoivakodeille toimintaluvat.
"Hoivakotien taso on kirjava. Valitettavasti meillä ei ole riittävästi voimavaroja kotien arjen valvomiseen", Siuruainen alleviivaa.
Suurissa kunnissa
suurin riski
Siuruainen ei tarkenna, mihin kuntiin ongelmat keskittyvät. Maaherra perustelee vaikenemista tulosanalyysin keskeneräisyydellä.
"Mutta nimenomaan suuremmilla paikkakunnilla on vaara, että yksilö tarpeineen jää vähemmälle huomiolle", Siuruainen muotoilee.
Siuruainen odottaa tulosten valmistumista malttamattomana. Maaherra lupaa, että epäkohtiin puututaan.
Ohjelmassa on ainakin tukku yllätystarkastuksia. Samalla hoivakotien vanhukset saavat kertoa arvokkaita näkemyksiään.
"Jokainen kunta tekee erikseen sopimukset hoivakotiyrittäjien kanssa. Syynäämme huolellisesti sopimusten ehdot ja sen, mitä palveluja hoivakotien vanhuksille kuuluu."
"Mielenkiintoista nähdä, millainen on vanhushuollon taso sekä julkisella että yksityisellä puolella", maaherra Siuruainen pohjustaa.
Vanhuspalveluista pilottihanke
Parhaillaan käynnissä on sisäasiainministeriön rahoittama vanhuspalveluiden pilottihanke. Lopullisena tavoitteena on luoda tietotekniikkapohjainen tutkimus- ja seurantajärjestelmä, joka olisi sovellettavissa koko maahan.
"Olemme selvittäneet, missä läänin alueella palveluille on kysyntää ja missä vanhukset asuvat. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus sijoittaa palvelutuotantolaitokset, niiden kapasiteetit, henkilöstöt ja vastaavat tiedot sähköiselle kartalle", Siuruainen mainitsee.
Vanhuspalveluiden pilottihankkeen loppukokous on jo ensi viikolla. Uutta rahaa uupuu Siuruaisen arvion mukaan 200 000-400 000 euroa.
"Neuvottelemme nyt siitä, miten hanketta viedään eteenpäin valtakunnallisesti. Se, löytyykö rahoitus valtionvarainministeriön kassasta tai muualta, on vielä auki."