Palvelujen käyttöä selittää muun muassa korkeampi sairastavuusindeksi. Vanhusten määrä lisääntyy Oulussa muita isoja kaupunkeja nopeammin.
Oulu tarjoaa isoista kaupungeista kattavimmat vanhuspalvelut. Palveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus ikäluokasta oli viime vuonna lähes 32 prosenttia, kun se kuudessa suurimmassa kaupungissa oli keskimäärin vajaat 25 prosenttia.
85 vuotta täyttäneistä palveluja käytti Oulussa 62,2 prosenttia ikäluokasta, kun kuusikkokaupunkien keskiarvo oli 48,7 prosenttia.
Tiedot ilmenevät kuuden suurimman kaupungin vuosittaisesta hyvinvointipalvelujen vertailusta.
Ikäihmisten palvelujen käytön runsaus Oulussa selittyy osin muita kuutoskaupunkeja korkeammalla sairastavuusindeksillä.
Oulussa iäkkäiden osuus asukasluvusta on vertailukaupunkeja pienempi, mutta ikääntyneiden määrä ja osuus lisääntyvät keskitasoa nopeammin.
Viime vuonna yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyi Oulussa noin 1 180:lla. 65–74-vuotiaita oli kaupungissa viime vuoden lopussa yli 19 000. Ikäluokkaa 75–84-vuotiaat oli 9 565 ja yli 85-vuotiaita 3 505.
75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt Oulussa vuosina 2014–18 kaikkiaan 13,4 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneiden määrä 17,4 prosenttia.
Vanhuspalvelujen kustannukset ikävakioituna 75 vuotta täyttänyttä asiakasta kohti olivat viime vuonna Oulussa 12 386 euroa. Se on toiseksi eniten kuusikkokaupungeista. Kulut laskivat edellisvuodesta 2,6 prosenttia. Edellisen viiden vuoden aikana kulut laskivat 6,5 prosenttia.
Omaishoidon tuessa, vanhainkotihoidossa ja terveyskeskusten vuodeosastohoidossa Oulun kulut olivat selvästi yli verrokkikaupunkien keskiarvon.
Jonkin verran keskiarvoa matalampia olivat tehostetun palveluasumisen, perusterveydenhuollon, avohoidon ja erikoissairaanhoidon kulut.
Oulu pyrkii parantamaan vanhuspalvelujen kustannustehokkuutta. Kehittämistoimia on tehty muun muassa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on vähentää päivystyksen ja vuodeosaston käyttöä sekä sujuvoittaa kotiutuksia ja hillitä raskaiden palvelujen käyttöä.
Kaupungin omaa toimintaa pyritään tehostamaan muun muassa teknologialla. Henkilökuntatilannetta pyritään parantamaan, työn kuormittavuutta vähentämään ja työssä jaksamista edistämään.
Kotikuntoutusta laajennetaan. Panostamalla alkuvaiheen kuntoutukseen säännöllisen palvelun tarve pienenee.
Laitoshoitoa on vähennetty lisäämällä ympärivuorokautista palvelua koteihin.