Vaikka valtaosa eläkeläisistä pärjää tuloillaan, on joukossa myös hyvin pienen eläkkeen varassa sinnitteleviä ikäihmisiä. 75-vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski on selvästi muuta väestöä korkeampi. Heitä ei silti juuri nähdä kuntien sosiaaliturva-asiakkaina.
Heikoimmassa asemassa olevien määrä vähene ja myös sukupuolten eläke-eron odotetaan ajan myötä kaventuvan. Sen sijaan pysyväksi on vakiintunut melko nuorten työkyvyttömien, kansaneläkkeellä olevien miesten määrä.
Maan suurimman eläkeläisjärjestön Eläkeliiton toiminnanjohtajan Jukka Salmelan mukaan vanhuusköyhyys on todellinen uhka, mikä koskee varsinkin naisia.
Eläketurvakeskuksen johtajan Hannu Uusitalon mukaan keskimääräisellä tuhannen euron eläkkeellä kuitenkin pärjää. Uusitalo myöntää, että pelkällä 500 euron kansaneläkkeellä ei leveästi eletä.
Viimeisimmässä eläkeuudistuksessa 2005 eläkeläisköyhyys ei ollut esillä. Se nähtiin Hannu Uusitalon mukaan väistyvänä ongelmana, koska työeläkejärjestelmä on edelleen kypsymässä.
Eläkeläisten köyhyys on vuosien varrella alentunut ja kansainvälisesti mitattuna Suomessa on matala vanhusköyhyysaste.
Rakenne muuttumassa
Eläkeläisillä ei Uusitalon mukaan ole suurempi köyhyysriski kuin muulla väestöllä. Vielä 1970-ja 1980-luvulla köyhyysaste oli huomattavasti korkeampi. 75 vuotta täyttyneillä naisilla korkea köyhyysriski selittyy lyhyellä työhistorialla, koska monet elävät pelkän kansaneläkkeen varassa.
Tämä näkyy myös kansanvälisessä vertailussa. Eläkkeellä olevien miesten köyhyys on Suomessa vanhojen EU-maiden alimpia, mutta naisilla se on maiden keskitasoa.
Eläkkeensaajien rakenne muuttuu lähivuosina.Kansaneläkkeen varassa olevien määrä vähenee ja naisten eläketaso kohenee. Pysyväksi on tullut melko nuorten miesten eläkeläisten joukko. He ovat miehiä, joilla ei juuri ole työhistoriaa.
Uusitalon mukaan eläkeläisten ei tarvitse elää kädestä suuhun. "Eläkeikäisten säästöprosentti eli ero menojen ja tulojen välillä on kaikkein suurin ikäryhmistä. He säästävät enemmän kuin nuoremmat ikäryhmät ."
Tilastokeskus on kymmenen vuoden ajan kysynyt eläkeläisiltä vuosittain, miten he arvioivat rahojensa riittävän. He arvioivat toimeentulonsa aina vain paremmaksi koko väestön tapaan ja vakuuttavat tulevansa hyvin toimeen. Nipin napin elävien osuus on jatkuvasti vähentynyt.
Eläkejärjestöt ovat vaatineet eläketuloverotuksen ja eläkeindeksien korjaamista sekä vähimmäiseläkkeiden nostamista. " Köyhyysraja menee 800--900 euron välillä ja meillä on noin 90 000 ihmistä, jotka saavat kansaneläkettä alle tuon rajan", toiminnanjohtaja Jukka Salmela muistuttaa.
Työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain. Taitetussa indeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen osuus 20 prosenttia. Kun ansiot yleensä nousevat hintatasoa enemmän, jää indeksi jälkeen ansiotason kehityksestä. "Indeksijärjestelmä on huonontunut ja se heikentää eläkeläisten asemaa palkansaajiin verrattuna."
Salmela jaksaa uskoa, että eläkeverotukseen tulee korjaus seuraavalla hallituskaudella. "Vuodessa 13 000--35 000 euroa eläkettä saavilta menee nyt veroa enemmän kuin vastaavan määrää palkkaa saavilta. Suurilla puolueilla on sama näkemys, että asia pitää korjata."
Toimeentulotukea vähän Toimeentulotukeen joutuu varsin harva eläkeikäinen turvautumaan. 2005 toimeentulotuen saajista oli koko maassa 65--74-vuotiaita 2,2 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 1,6 prosenttia. "Eläkeläisiä on vähän tuen saajina. Heidän määränsä on laskenut samaa tahtia kuin kaikkien tuen saajien", erikoissuunnittelija Kaarina Lamminpää Stakesista kertoo.
Kuusamossa toimeentulotukea hakevat vanhukset ovat sosiaalityöntekijä Jari Posion mukaan yksittäistapauksia. "Joskus heillä saattaa tulla yllättäviä isoja menoja, kuten pitkiä sairaalajaksoja tai kalliita hammashoitoja. Kaikki eivät edes halua turvautua tukeen, eikä sen hakeminen tule mieleen."
Vuokra-asunnoissa asuvista moni saa asumistukea. "Vanhusten ryhmäkodeissa asuvista valtaosa saa asumistukea. "
