Oulu Suuri osa kotona asuvista vanhuksista kärsii yksinäisyydestä. Kaupungit ja kunnat tukevat iäkkäiden ihmisten kotona asumista, mutta resurssit eivät riitä kunnolliseen huolenpitoon. Pahimmillaan ikäihminen ei ole vuosiin päässyt käymään kaupassa.
Oululainen Hilkka Kärnä on yksi onnellisista, jotka ovat saaneet apua elämiseen Oulussa toimivan Avek-projektin kautta. Kärnä ystävystyi Greta Peltoniemen kanssa vuonna 2006.
"Meillä synkkasi heti alusta asti eikä tarvinnut turhia ujostella", Kärnä kuvailee ensitapaamistaan Peltoniemen kanssa.
Hoitoalalta eläkkeelle jäänyt Peltoniemi käy viikoittain keskustelemassa ja ulkoilemassa Kärnän kanssa. "Käymme monesti kävelyllä ja minä luen lehtiä Hilkalle, kun hänellä on huono näkö", Peltoniemi kertoo.
Yli puolet kärsii yksinäisyydestä
Kärnä pitää itseään onnekkaana, sillä hänen lapsensa pitävät tiiviisti yhteyttä.
"Nykyään työelämä vie paljon aikaa ja jos kotona on omia lapsia, ei monelle jää enää aikaa huolehtia vanhuksista", Kärnä toteaa.
Vastikään 90 vuotta täyttänyt Kärnä kykenee edelleen asumaan yksin.
"Tässä käy pian niin, että minä tarvitsen itsekin oman apulaisen", toteaa parikymmentä vuotta nuorempi Peltoniemi.
Ikäihmisten hoitoon keskittyneen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke paljasti, että yli 70-vuotiaista lähes puolet kärsii yksinäisyydestä.
"Tutkimus poiki niin sanotun ystäväpiirimallin, jota on nyt levitelty ympäri Suomea", kertoo Vanhustyön keskusliiton tiedottaja Ansa Salopirtti.
Salopirtin mukaan vapaaehtoisten apu on erittäin tärkeää. "Kotipalvelun rahkeet eivät riitä ulkoiluttamiseen ja kaupassa käyttämiseen", hän kertoo.
Apuvälineet
puuttuvat
Tulevaisuus näyttää huolestuttavalta, sillä vanhuksien määrä ja ikä kasvaa koko ajan. Salopirtti pitää tärkeänä, että uhkaavaa tilannetta ennaltaehkäistään, pitämällä huolta omasta kunnosta.
"Tilastot osoittavat, että nykyään ollaan terveempiä, kun jäädään eläkkeelle. Toisaalta, kun ikää on paljon tahtoo dementia tulla mukaan", Salopirtti toteaa
Oulun pienemmistä kaupoista puuttuvat vanhusten kaupassakäyntiä helpottavat apuvälineet. Liikuntarajoitteisen vanhuksen on hankala hoitaa ostoksia rollaattorin kanssa, joten kauppareissu jää helposti
tekemättä.
S-Market ketjun ryhmäpäällikkö Arto Mustonen kertoo, että pienissä kiinteistöissä apuvälineiden sijoittamiseen ei tila riitä.
"Olemme luottaneet siihen, että asiakkailla on itsellä apuväline, jos hän sellaista tarvitsee. Henkilökunta auttaa kyllä liikuntarajoitteista ostoskierroksen aikana", hän sanoo.
Suurissa marketeissa vanhusten liikkuminen on otettu paremmin huomioon.
"Myymälöissä on seniorikärryjä, rullatuoleja ja penkkejä, joissa voi levähtää", kertoo Limingantullin ja Linnanmaan Prismojen päällikkö Heikki Luhtanen.
Myös K-ryhmän suuremmista kaupoista löytyy apuvälineitä. Keskon aluejohtajan Jari Saarisen mukaan pyörätuoleja ja seniorikärryjä on ainakin Kaakkurin ja Raksilan Citymarketeissa sekä Joutsensillan supermarketissa.
Palvelujohtaja Rita Oinas Oulun sosiaali- ja terveys toimesta uskoo, että apuvälineiden lisääminen auttaisi vain hyvin pientä osaa vanhuksista.
"Suurin ongelma on kauppaan pääseminen ja ostosten kanssa kulkeminen."