Vanhuksen tekemä perhesurma on hyvin harvinainen, sanoo suomalaisia perhesurmia tutkinut Tampereen yliopiston tutkija Minna Nikunen. Hän pitää Ylitornion sunnuntaista murhenäytelmää hyvin epätavallisena perhesurmana. Vuonna 1920 syntynyt ylitorniolaismies surmasi ampumalla kaksi noin 50-vuotiasta kehitysvammaista tytärtään, vaimonsa ja itsensä. Mies ampui tyttärensä kotonaan ja vaimonsa Ylitornion terveyskeskuksessa, jossa tämä oli hoidettavana. Surmien perusteellinen tutkinta alkaa tänään maanantaina.
Noin seitsemän prosenttia suomalaisista henkirikoksista johtaa tekijän itsemurhaan. Kun henkirikoksen uhrina on tekijän naispuolinen kumppani tai lapsi, jopa viidenneksessä tapauksista tekijä surmaa lopuksi itsensä.
Nikusen mukaan 90 prosentissa perhesurmista tekijä on mies. Tavallisimmin surmatyön taustalla on mustasukkaisuus tai avioeron uhka. Keskeisiä surmaan johtaneita syitä ovat myös taloudelliset vaikeudet sekä toivottomaksi koettu elämäntilanne. "Surmaaja voi tappaa lopuksi itsensä myös katumuksen tai valtavan järkytyksen vuoksi."
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että yksi perhesurmien tyyppi on vanhuksen tekemä puolison ja itsensä surma, johon on ajanut puolison heikentynyt terveydentila.
Suomessa vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty, sillä Suomessa vanhusten tekemiä perhesurmia on ollut hyvin vähän.