On se kumma, että vanhustenhuolto on retuperällä vuodesta toiseen. Koska suosituslinja ei tehoa, tarvitaan järeämpää ohjausta ja valvontaa.
Vanhustenhuolto nousi kiivaan vaalikeskustelun keskiöön parit eduskuntavaalit sitten. Vanhustenhuollon tilanne todettiin silloin sietämättömän huonoksi, ja kaikki puolueet lupasivat parannusta asiaan. Vaalit meni, toiset perään, vaan kuinka on käynyt: ei kehuttavasti.
Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) ja aluehallintoviranomaisten selvityksen mukaan vain joka kymmenes vanhushuoltoa tarjoava laitos täyttää hyvälle hoidolle asetetut laatukriteerit. Tarkastelluista 1?237 ympärivuorokautista hoitoa antavista vanhustenhuollon yksiköistä yli tuhat alitti riman ainakin joidenkin tarkastelussa käytettyjen mittareiden mukaan.
Pohjois-Pohjanmaalla Valviran ja aluehallintoviranomaisten tehostetun valvonnan alle joutuu 19 yksikköä, Lapissa yhdeksän ja Kainuussa viisi. Koko maassa tehotarkkailuun pannaan 184 laitosta. Lisäksi kyselyyn vastaamatta jättäneet 263 yksikköä pääsevät viranomaissyyniin.
Selvityksestä ilmenee, että yleisin puute on liian pitkä tauko yöllä ilta- ja aamupalan välillä. Tauko oli yksitoista tuntia tai enemmän 76 prosentissa julkisista ja 42 prosentissa yksityistä laitoksista. Niinikään huolta aiheuttaa lääkehuolto. Lääkitys pitäisi tarkistaa puolen vuoden välein, mutta yli puolessa julkisista ja yli kolmanneksessa yksityisistä laitoksista se tehdään harvemmin.
Lisäksi kiinnitettiin huomiota siihen, että henkilökuntaa on liian vähän hoidettaviin vanhuksiin suhteutettuna. Puutteita havaittiin myös siinä, ettei vanhuksille ole tehty hoitosuunnitelmia. Niinikään vielä on paljon laitoksia, joissa on yli kymmenen prosenttia muita kuin yhden hengen huoneita.
Merkillepantavaa on, että tilanne julkisella puolella on tämän selvityksen mukaan huonompi kuin yksityisellä puolella. Kaikissa epäkohdissa julkinen puoli pärjäsi yksityistä heikommin. Yhtenä syynä tähän pidetään sitä, että yksityisten hoitolaitosten on saatava lupa aluehallintovirastolta ennen toiminnan aloittamista. Tämän oletetaan toimivan ennaltaehkäisevästi. Julkiselta puolelta puuttuu vastaava etukäteisvalvonta. Ei näköjään pitäisi.
Vanhustenhuolto kuuluu kuntien vastuulle. Vanhustenhuollon kehno tila viestii siitä, ettei kunnissa hoideta tehtävää niin kuin pitäisi. Kysymys on yksinkertaisuudessaan arvovalinnoista ja niihin liittyen rahanjaosta.
On ollut tiedossa jo pitkään, ettei vanhustenhuollossa ole riittävästi koulutettua henkilökuntaa eikä henkilökunta ehdi työmääränsä vuoksi tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi.
Vanhustenhuollon tilanne ei ole ainakaan helpottumassa lähivuosina. Tosin yhä useampi vanhus saa työeläkettä, mikä parantaa mahdollisuuksia kustantaa hoitoa enenevässä määrin myös omasta kukkarosta. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia alan yksityiselle yritteliäisyydelle.
Tarjoaa palveluita mikä taho tahansa, palvelun laadun on kestettävä päivänvalo. Ilmeisesti tilanne ei korjaannu pelkin laatusuosituksin, vaan tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä sekä ohjausta ja laadun valvontaa.