Vanhuksia raiskanneen lähihoitajan tapaus tuli aluehallintoviraston (avi) ja Valviran tietoon vasta, kun lähihoitaja oli ollut vangittuna kolme kuukautta rikoksesta epäiltynä, kertoo avi tiedotteessa.
Ylitarkastaja Riitta Heinonen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, ettei tiedonkulku mennyt kuten piti.
- Haluaisimme olla heti tietoisia tällaisesta. On selvitettävä, miksi tämä meni näin hitaasti, Heinonen sanoo STT:lle.
Myös Valvirassa on tuskailtu, ettei tapaus tullut heidän tietoonsa aiemmin. Joskus poliisi kertoo hoitajien rikosepäilystä jo esitutkintavaiheessa. Poliisilla ei kuitenkaan ole tiedonantovelvollisuutta, kuten tuomioistuimella.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi eilen lähihoitajan 27 raiskauksesta ja kahdesta seksuaaliseen tekoon pakottamisesta yhteensä yhdeksän vuoden vankeusrangaistukseen. Vanhukset ovat olleet muistisairaita ja osa myös liikuntarajoitteisia.
Mies teki rikoksensa vuosina 2013-2014.
Aamulehden haastatteleman pirkanmaalaisen hoitokodin johtajan mukaan kukaan ei työyhteisössä osannut aavistellakaan miestä vanhusten raiskaajaksi. Vyyhti alkoi paljastua vasta kun hoitaja uskoutui teoistaan ystävälleen.
- Hän kertoi kaverilleen, joka tuli kertomaan minulle. Menimme sitten tämän kaverin kanssa yhdessä poliisin puheille, johtaja kertaa tapahtumia.
Ei noussut esiin seulonnassa
Avi ryhtyi kesäkuussa selvittämään, toimiko seksuaalirikoksista tuomitun lähihoitajan työpaikalla asianmukainen organisaatiovalvonta. Valvira on puolestaan lähihoitajasta tiedon saatuaan alkanut selvittää hänen ammatinharjoittamistaan koskevaa valvontaa.
Ylitarkastaja Heinosen mukaan hoitokoteja valvotaan hyvin yksityiskohtaisin perustein. Laadunvarmistus perustuu ennen kaikkea omavalvontaan. Avilla ei ole resursseja jalkautua tekemään tarkastuksia kaikkiin yksiköihin.
- Niitä tehdään niin paljon kuin kalenteriin mahtuu, mutta suurin osa valvonnasta tehdään asiakirjamenettelyllä, Heinonen kertoo.
Jälkikäteinen valvonta käynnistyy tavallisesti kantelujen tai ilmoitusten perusteella. Valvira voi käynnistää valvontatoimet myös oma-aloitteisesti esimerkiksi julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella.
Valvontatarkastusten perusteella hoitokoteja arvioidaan kouluarvosanoin. Siten pyritään löytämään riskikohteet ja ohjaamaan niitä korjaamaan puutteet.
- Jotkin yksiköt ovat jääneet valvontaan, koska esimerkiksi henkilöstömitoitus on alittunut tai hoitajapalvelusuunnitelmia ei ole tarkistettu riittävän usein, Heinonen kertoo.
Heinosen mukaan seksuaalirikosten sarja tapahtui yksikössä, joka ei seulonnassa ollut noussut esiin riskikohteena.
- Asioiden tapahtuminen ei näköjään valikoidu sen mukaan, onko yksikkö meidän valvonnassamme vai ei. On täysin sattumanvaraista, milloin tapahtuu jotain todella pahaa.
"Täydellistä ei voi saada"
Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan Pirkanmaalla vanhuksiin kohdistunut raiskausten sarja antaa aihetta selvittää, onko vanhustenhoitotyön valvonnassa puutteita. Rehula ei torstai-iltapäivänä halunnut arvioida, vaikuttaako valvonta riittämättömältä.
- Minulle on tänään toimitettu aineistoa siitä mitä siellä on tapahtunut, millaisia toimenpiteitä on tehty ja onko jotakin puutteita. En pysty siihen vielä vastaamaan, hän sanoi.
Rehulan mukaan on myös liian aikaista vastata, onko valvontaa syytä kiristää. Hän totesi, että Valvira ja aluehallintovirasto tekevät työtään selvittääkseen tapahtumien kulun tarkasti ja millaiset tekijät ovat mahdollistaneet ne.
- Täydellistä valvontaa ei voi koskaan aikaansaada, Rehula sanoi.
Mitkä olivat ministerin ensimmäiset ajatukset tapauksesta kuullessa?
- Tämä maailma on aika sairas. Suora vastaus suoraan kysymykseen.