Vanhustenhuollossa joudutaan lähivuosina miettimään uusia toimintamalleja, kun palveluiden tarve kasvaa ja hoitohenkilökunta ikääntyy. Jo nyt henkilökunnan mitoitus ei vastaa tarpeita. Perushoito kyetään tarjoamaan, mutta ei pakollisia toimia enempää.
Oulun ja Lapin lääneissä vanhusten hoito on kohtalaisella mallilla, vaikka tilanne vaihtelee paikkakunnittain ja eri yksiköissä.
"Läänissä henkilöstön määrä ei ole hälyttävän huono ja vanhukset saavat kohtalaisen hyvää hoitoa. Kunnilla on melko optimistinen kuva henkilöstön saamisesta tulevaisuudessa. Itseäni kuitenkin huolestuttaa se, että tilannetta ei ehkä tunnisteta kunnissa. Hoitohenkilökunnasta 45 prosenttia on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden päästä", kertoi sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen Oulun lääninhallituksesta.
"Vaikka rahaakin olisi, mistä saadaan työntekijöitä? Moni nuori suuntautuu mieluummin lapsi- ja nuorisotyöhön kuin vanhustenhoitoon."
Pelkosen mukaan kunnissa nähdään kyllä vanhustenhuollon kehittämistarve ja vanhuksista halutaan pitää huolta. Jatkossa täytyy miettiä uudenlaisia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja palvelurakennetta järjestettäessä.
"Moni vanhus, varsinkin naiset, elää nyt pelkällä kansaneläkkeellä, jolla ei kovin palveluita osteta. Me suuriin ikäluokkiin kuuluvat olemme ehkä toisenlainen sukupolvi kuin nyt vanhuusiässä olevat. Olemme tottuneet ostamaan palveluita ja meillä on varallisuuttakin enemmän."
Sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksulakia ollaan uudistamassa. "En tiedä nostaako se asiakkaiden omia maksuja, mikä´ lievittäisi kuntien rahan menoa. Yhteiskunnalla on silti vastuu vastata vanhuksistaan. Kovin pitkälle vastuuta ei voi siirtää. Tästä varmaan keskustellaan lähivuosina."
Yksityisten palveluiden määrä tulee yhä kasvamaan. Oulun läänissä jo nyt lähes puolet laitoksissa vai palveluasunnoissa olevista vanhuksista on yksityisissä yksiköissä.
Lappi panostaa omaishoitoon
Lapissa laitospaikkoja on ollut enemmän kuin muualla maassa. Viime vuosina laitoshoito on vähentynyt ja lääniin on saatu lisää palveluasumista.
Lappi ikääntyy muuta maata joutuisammin. Ongelmana kotona asuvilla vanhuksilla ovat suuret etäisyydet palveluihin.
"Painopistettä on siirretty kotona annettaviin palveluihin, tosin ei vielä riittävästi. Omaishoitoon on meillä panostettu, mutta paljon on vielä tekemättä. Omaishoidon piirissä olevien asiakkaiden määrä ja myös korvaukset ovat muuta maata suuremmat", kertoi sosiaalitarkastaja Risto Harpela Lapin lääninhallituksesta.
Harpelan mukaan Lappi on keskivertolääni, jos mittarina on henkilöstön määrä laitoshoidon asukasta kohden. "Se tarkoittaa sitä, että hyvän hoidon tavoitteet ovat vielä kaukana. Liikumme välttävän ja tyydyttävän rajoilla. Perushoiva pystytään tarjoamaan, mutta henkilöstöä saisi olla huomattavasti enemmän."
Tietotaitoa
puuttuu
Tietotaitoa vanhuksista ja heidän hoidostaan on Suomessa liian vähän, sanoo professori Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistosta. "Lääketieteen opetuksessa on vain kaksi prosenttia geriatriaa. Se on liian vähän verrattuna siihen, miten paljon lääkärit joutuvat vanhuksia hoitamaan. Niin lääkäreillä kuin hoitajilla on liian heppoinen tietopohja vanhuksista."
Vanhusten hoitoon erikoistuneita geriatreja on koulutettu jonkin verran, mutta Kivelän mukaan ei tarpeeksi. Suomessa on nyt 160 geriatria ja 19 vanhuspsykiatrian erikoislääkäriä.
Vanhusten henkiseen hyvinvointiin ei kiinnitetä huomiota.
"Meillä on erittäin paljon masentuneita vanhuksia, jotka eivät saa hoitoa. Heitä hoidetaan usein myös väärillä lääkityksillä."
Professori Sirkka-Liisa Kivelä ei näe juuri mitään hyvää nykyisessä vanhustenhuollossa.
"Suomessa ei vanhuutta arvosteta. Päättäjistä asia on kiinni, enkä usko, että he korjaavat tilannetta."
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) näkee merkkejä muutoksesta suomalaisten suhtautumisessa vanhuksiin.
"Meillä on arvostuksessa puutteita verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan. Nyt lainsäädännössäkin on jo merkkejä uudesta kulttuurista muun muassa hoivatakuun ja omaishoitolain myötä."