Yli 50-vuotiaat ovat vastoin yleistä käsitystä nopeimmin kasvava matkapuhelinpalvelujen käyttäjäryhmä, Jyväskylän yliopiston professori Minna Mattila kertoo. Matkapuhelimien kautta käytettäviä pankkipalveluja tutkinut Mattila arvioi, että ikääntyvät hyppäävät kotitietokoneiden verkkopalvelut yli ja siirtyvät suoraan mobiilimaailmaan.
Mattila puhui torstaina Helsingissä tilaisuudessa, jossa Osuuspankit ja Radiolinja esittelivät uutta aiempaa helpommin käytettävää pankkipalvelua matkapuhelimiin.
Ikääntyneiden kiinnostus matkapuhelinpalveluja kohtaan on Mattilan mukaan niin suurta, että Jyväskylän yliopistoon on palkattu vanhuksille tarkoitettujen matkapuhelinpalvelujen kehittämiseen keskittyvä tutkija marraskuun alusta.
"Jos palveluja testataan ikääntyvillä, saadaan myös paremmin massamarkkinoille meneviä tuotteita", Mattila luonnehti hyötyjä, joita saadaan vanhusten ottamisesta huomioon alan kehittämisessä.
Radiolinjan toimitusjohtaja Pertti Kyttälä vahvisti, että ikääntyvät ovat aiempaa tärkeämpiä matkapuhelinpalvelujen käyttäjiä. Hän tarkensi, että 60-74-vuotiaat naiset ovat palvelujen merkittävin uusi käyttäjäryhmä.
"Olen harvoin nähnyt niin innostuneita ihmisiä kuin ikäihmisten kännykkäkouluissa", Kyttälä kertoi.
Uusiin välineisiin on jo totuttu
Mattila arveli vanhuksien kokeneen asian niin, ettei aiemmin mummojen ja pappojen ole ollut sosiaalisesti hyväksyttävää näppäillä kännyköitä. Tilanne on kuitenkin muuttunut kaiken kaikkiaankin niin, ettei uusien välineiden käyttö ole enää niistä innostuneiden nuorten miesten etuoikeus.
Verkkopankkiasiakkaissa näkyy vielä keski-ikäisten, hyvin ansaitsevien miesten yliedustus. Sen sijaan pankkien matkapuhelinpalveluja käyttävät ovat usein ammattikoulun käyneitä ja vähän ansaitsevia.
"Asiakkaat ovat eriytyneet", Mattila sanoi.
Pankkien nykyisten kännykkäpalvelujen käyttäjistä vain 20 prosentilla ei ole käytössään tietokone ja internet, kun internetpalvelujen käyttäjistä peräti 96 prosentilla on matkapuhelin. Luvuista näkyy, että kännykkäpalveluja kehittämällä pankit tavoittelevat sellaisia asiakkaita, joita nykyiset verkkopalvelut eivät voi tavoittaa.
Osuuspankkikeskuksen verkkokehitysjohtaja Jarkko Anttiroikon mukaan matkapuhelinpalvelujen käytön aloittavat sellaiset asiakkaat, jotka ovat tähän saakka käyttäneet automaatteja tai käyneet konttoreissa. Vanhusten ohella on muitakin ryhmiä, jotka hyppäävät internetpankkivaiheen yli.
Kyttälä puolestaan filosofoi, että taustalla on suomalaisten tottuminen puhelimen käyttäjiksi sukupolvien ajan. Datasukupolvia ei sen sijaan ole vielä ennättänyt kasvaa, hän sanoi.
Palveluja myös digitelevisioon
Osuuspankkien ja Radiolinjan uudistetun matkapuhelinpalvelun luvataan helpottavan asiointia, sillä se perustuu valikkoihin eikä vaadi monimutkaisten komentosanojen ja palvelunumeroiden muistamista kuten nykyinen palvelu. Se toimii useimmissa nykyisissä gsm-puhelimissa mutta vaatii Radiolinjan sim-palveluvalikkokortin.
Anttiroikon mukaan muut operaattorit ottavat palvelun käyttöön sitä mukaa, kun ne ovat siihen teknisesti valmiita. Hän ei halunnut ennustaa aikataulua.
Osuuspankkikeskuksen kehittämisjohtaja Matti Korkeela kertoi, että matkapuhelimien ohella pankkipalvelut laajenevat digitelevisioon. Matkapuhelinasioinnin Osuuspankit arvioivat kasvavan yli 30 prosenttiin kaikesta asioinnista vuoteen 2005, ja digitelevision kautta tapahtuva asiointi ottaa noin 10 prosentin siivun.
Konttoreissa ja automaateilla tapahtuvan asioinnin osuus vähentyy alle 10 prosentin nykyisestä noin 30 prosentista.
Kännykkäpalvelujen käyttö:
- Jyväskylän yliopisto on tutkinut vuosina 2000-2002 internet- ja matkapuhelinpalvelujen käyttöä:
- Aineiston suuruus on 4 100 saatua kyselyvastausta, jotka jakautuvat ympäri Suomea. Kyselyjä lähetettiin 8 500.
- Syvähaastatteluja tehtiin 140 ympäri Suomea.
- Osuuspankkikeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa yli 1 200 vastausta. Lähetettyjä kyselyjä oli 3 000.