Raahen vanhuspoliittinen strategia rakentuu vahvasti kotipalveluun. Tavoitteena on, että 90 prosenttia yli 75-vuotiaista vanhuksista asuu kotona. Kaupungin kotipalvelu ei kuitenkaan ole saanut sellaisia resursseja, joita strategiaan on kirjattu.
Tällä hetkellä kotona asuvien osuus liikkuu 85 prosentin paremmalla puolen. Kuukausimaksuasiakkaita, joiden kanssa on tehty hoito- ja palvelusopimus, on pari sataa.
Raahen kotipalvelussa työskentelee 39 työntekijää. Vanhusväestön osuuden kasvaessa, tarvitaan kotipalvelutyöhönkin lisää käsipareja.
"Tähän saakka on suurin piirtein pärjätty, kun oikein suunnittelemalla töitä tehdään. Toimintaa tehostamalla lisäresursseja ei synny, toimintaa on tehostettu, karsittu ja priorisoitu jo kymmenen vuotta", Raahen kaupungin vanhustyönjohtaja Maija Laitila kertoo.
Raahen seutukunnan kunnat ovat tiivistäneet vanhustyön yhteistyötä muun muassa luomalla yhtenäisiä toimintamalleja ja käytäntöjä. Seutukunnassa on pohdittu esimerkiksi sitä, että mitä kuuluu kotipalvelun tehtäviin ja mitä voidaan tehdä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Vanhustyönjohtaja Maija Laitila näkee kotihoidon ja erilaisten kotipalvelujen muodostavan tulevaisuudessa perustan, jolle vanhuspalvelut rakennetaan. Usein myös vanhukset itse haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään - koti on paras paikka.
"Lähtökohtana on luonnollisesti myös se, että tiettyyn rajaan saakka vanhusten hoitaminen kotona on se edullisempi vaihtoehto. Laitoshoito vie enemmän määrärahoja, koska työ on usein sitovampaa ja vaativampaa, se vaatii enemmän henkilökuntaa."
Lähimpään naapuriin neljä kilometriä
Piehinkiläiselle Vilho Mattilalle, 83, kotona asuminen on ollut mahdollista vain kotipalvelun, sukulaisten ja tuttavien avulla. Kotipalvelu tuo ruokaa kolmesti viikossa, pesuvesi tulee pumpulla sisään, mutta ruoka- ja juomaveden kotipalvelun väki tuo sangolla pihakaivosta.
"Lonkkaleikkauksen jälkeen jalka on ollut kipeänä ja se ei tunnu paranevan. Jos jalka ei rupea paranemaan, pitää ryhtyä harkitsemaan muita vaihtoehtoja - eivät ne voi tänne minua kovin pitkään auttaa. Apua on toki saatavissa, meni sitten minne tahansa."
Piehingin sydänmailla yksin asuvaa Mattilaa ei haittaa se, että lähin naapuri löytyy linnuntietä mitaten neljän kilometrin päässä, tietä myöten matkaa kertyy yli viisi kilometriä.
"Täällä on hyvä olla, koska täällä on hiljaista ja rauhallista. Olen ikäni ollut paremmin hiljaisissa paikoissa."
Kotona Mattilalla riittäisi töitä ulkona lähinnä halonteossa, sillä talon lämmitys hoituu haloilla. Valot ja liesi toimivat kaasulla. Sähköjä ei Koskelaan asti ole vedetty, vaikka hän sähköjohtoja olikin aikoinaan Piehinkiin hankkimassa.
