Uudessa asussa julkaistu Samuli Paulaharjun Kiveliöitten kansaa julkaistiin alunperin 1937. Toinen painos teoksesta ilmestyi 1961, ja nyt on siis vuorossa kirjan uusi tuleminen uudessa näyttävässä ulkoasussa.
"Mielestäni kirja ilmestyi nyt ajankohtaiseen aikaan ja taustaksi vaikkapa Mikael Niemen ja Bengt Pohjasen kirjoille", Pekka Laaksonen sanoo.
Paulaharjun vanhoja teoksia on muutenkin julkaistu pikku hiljaa uudelleen.
Jotkut Paulaharjun teokset ovat nähneet päivänvalonsa ensimmäistä kertaa vasta viime vuosikymmeninä. Laaksonen on itse toimittanut Paulaharjun karjalaista rakennusperintöä käsittelevät Karjalainen sauna (SKS 1982), Karjalainen talo (SKS 1983) ja Karjalaista rakennustaitoa (SKS 2003).
"Paulaharjun tuotannosta on jäljellä vielä joitakin teoksia, joita pitäisi uudelleen julkaista. SKS:llä on suunnitelmia siitä, että esimerkiksi oppihistoriallisesti ja muutenkin kiinnostava, Paulaharjun ensimmäisten teosten joukossa oleva Kolttain mailta (1921) julkaistaisiin seuraavaksi", kertoo Laaksonen.
Kansanrunousarkiston Paulaharju-kokoelmat ovat omassa lajissaan ihan ainutlaatuiset. Paulaharju kirjoitti, piirsi ja valokuvasi kansan perintöä talteen muun muassa Suomen Lapista ja naapurimaiden Suomea puhuvilta alueilta.
"Silti Paulaharjun asema kirjallisuuden historiassa ja tutkimuksen historiassa on ollut aina pikkuisen ongelmallinen. Tutkijat ovat korostaneet hänen kaunokirjailijan rooliaan ja kirjallisuuden historiassa häntä pidetään etnograafisena kirjailijana. Paulaharjun tyttären poika Tuomas Anhava sanoi kerran niille, jotka arvostelevat Paulaharjun kieltä, että lukisivat Paulaharjun tekstejä ääneen. Silloin parhaiten huomaa, miten tarkkaa Paulaharjun kieli on", Pekka Laaksonen korostaa.