Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus kartoittaa kesällä arvokkaita maatalousalueita Oulujokilaaksossa. Oulun ympäristössä kartoitus ulottuu jokilaaksossa Turkansaaren luota Muhokselle asti. Samanlainen kartoitus tehdään myös Reisjärven Keskikylän-Kangaskylän järvialueella.
Tarkoituksena on etsiä luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä kohteita sekä kannustaa viljelijöitä hakemaan maatalouden ympäristötuen erityistukea, ympäristökeskuksen suunnittelija Susanna Anttila kertoo.
"Oletamme, että kartoituksessa löytyy arvokkaita alueita, joiden hoitamiseen voisi saada tukea. Viljelijät tai maanomistajat eivät aina tiedä omistavansa vanhoja tärkeitä alueita. Tällä hetkellä alueella on vain muutamia kohteita, joihin on haettu erityistukea."
Ympäristökeskuksen kartoituksen tarkoituksena on hoksauttaa viljelijöitä hakemaan tukea perinnebiotooppien hoitoon ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Viljelijä arvioi itse tukea hakiessaan kustannukset, joita alueen hoidosta, esimerkiksi niittämisestä tai laidunnuksen järjestämisestä, koituu.
Tämänkaltainen erityistuki ei riipu pinta-alasta, vaan tehdystä hoidosta. Tukea ei voi kuitenkaan saada rajattomasti. Niinpä pinta-ala vaikuttaa tuen kattoon, joka on noin 420 euroa hehtaarilta.
"Erityistukea saa esimerkiksi, jos hankkii lampaita vanhoille hakamaille. Tukea saattaa saada myös esimerkiksi pellon ja joen välissä olevalle niittykaistaleelle tai jos pitää vanhan kiviaidan reunalla kasvavan niittyalueen kunnossa.", Anttila kertoo.
Oulujokilaakso haluttiin ottaa kartoituksen kohteeksi, koska jokivarressa maisema vaihtuu nopeasti suurkaupungista maaseuduksi. Aiemmin on kartoitettu saarikohteena Hailuoto sekä merenranta-alueena Limingan lakeus. Oulujokilaakso täydentää aikaisempia kohteita.
Jokilaaksosta on 1990-luvun perinnemaisemakartoituksessa löytynyt ainoastaan yksi arvokas laidunalue joen pohjoispuolelta.
"Alueella on 1990-luvulla kartoitettu perinnemaisemia. Tällä kertaa ympäristökeskus etsii muutakin kuin perinnemaisemia, esimerkiksi pellon ja metsän reunoja tai metsäsaarekkeita. Kaikkia kohteita ei ehditä kartoittaa, vaan löytyneet kohteet ovat esimerkkinä alueen muille viljelijöille", ympäristökeskuksen suunnittelija Susanna Anttila sanoo.
Maanomistajia ei velvoiteta järjestämään arvokkaille alueilleen hoitoa, vaan hoidon toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Kesällä tehtävän kartoituksen jälkeen ympäristökeskus julkaisee syksyllä tai alkutalvesta kirjasen löydetyistä kohteista. Kohteille laaditaan myös hoitoehdotukset.
Ympäristökeskus kertoo kartoituksesta yleisötilaisuudessa Muhoksen kunnan valtuustosalissa (Asematie 14) keskiviikkona kello 19-21.