Vanhat markat ja viiden markan kolikot syntyvät uudestaan jonkin muun maan valuuttana. Viimeksi Rahapaja löi käytöstä poistetuista yhden ja viiden markan kolikoista 5 000 dongin kolikoita Vietnamiin. Dongeja lyötiin miljardi kappaletta, mikä on enemmän, kuin mitä Suomeen aikoinaan valmistettiin eurokolikoita. Kauppa oli alansa suurimpia vuosikymmeneen.
Rahapaja Oy:n toimitusjohtaja Raimo Makkonen kertoo, että markka on hieno kierrätysmateriaali: kuparia, alumiinia ja sinkkiä. Edellisen kerran 1990-luvulla markoista syntyi Thaimaan bahteja.
Sodan jälkeen Vietnam tuhosi poliittisista syistä kaikki länsimaissa tehdyt kolikot.
"Melkein 82 miljoonaa ihmistä eikä yhtään ainutta kolikkoa. Setelien käsittely tuli maalle kalliiksi. Kolikkorahaa voi maaseudulla kierrättää halvemmalla."
Rahapaja lyö Luxemburgin kaikki eurokolikot. Ensimmäinen erä lähtee maahan jo tammikuussa. Makkonen ei kommentoi kauppasummaa.
Makkosen mukaan kilpailu rahan painamisesta on kovaa. Luxemburgin eurojen valmistuksesta kilpaili kymmenen eri rahapajaa.
Sentit huvenneet keräilijöiden taskuun
Kahdessatoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa otettiin vuoden 2002 alussa käyttöön eurosetelit ja -kolikot. Eurokolikoita lyötiin Euroopan rahapajoissa niin paljon, että maiden keskuspankkien varastot pullistelevat vieläkin. Kuitenkin pieniä määriä kolikoita painetaan Rahapajassa vuosittain.
"Sentit eivät kierrä Suomessa. Sitä vastoin tuntuu, että painamme kolikoita ainoastaan eurooppalaisille keräilijöille. Ensi vuonna lyömme 10 miljoonaa kappaletta yhden ja kahden sentin kolikoita. Määrästä Eurooppaan menee 95 prosenttia ja siis suurin osa keräilijöiden taskuun", Makkonen kertoo.
Inflaatio syö
pienet kolikot
Suomessa euromääräiset käteismaksut pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, joten meillä pienimmät kolikot eivät kierrä.
"Inflaation pitää huolen siitä, että pienimmät kolikot kuolevat rahaketjusta. Aikoinaan meillä oli pennin ja pennistä tuli viiden pennin kolikko", Makkonen selvittää.
Jos inflaatio lähtee laukkaamaan, hintoja pyöristetään herkästi ylöspäin ja sentin kolikot poistuvat pikku hiljaa käytöstä. Makkonen kertoo, että juuri tästä syystä esimerkiksi Belgiassa peruutettiin yhden sentin kolikon pyöristys. Hollannissa taas pyöristettiin sentti Suomen mallin mukaan viiteen. Italiassa vasta keskustellaan asiasta.
Vaikka Yhdysvalloissa on eniten luotto- ja muita kortteja henkilöä kohden maailmassa, noin 23, jokainen amerikkalainen omistaa 760 kolikkoa. Euroopassa samainen keskiarvo on noin 120 kolikkoa. Makkosen mukaan amerikkalaisten kolikkovaurauden selittää tietullimaksut sekä paljon käytetyt kolikkopuhelimet.
"Tämä mukaan kolikoiden käyttö Amerikassa ei lopu pitkään aikaan. Suomessa kolikoita on enemmän käytössä kuin oli aikoinaan markkoja kierrossa. Metallikolikko pitää meillä pintansa."